28
kesä
2021
94

Vain myönnetyissä tappioissa saattaa olla voiton siemen

Vaalituloksista sanotaan usein, että jokaisessa tappiossa on voiton siemen ja jokaisessa voitossa on tappion siemen.

Tämä pitää paikkansa, mutta vain osittain.

Voitto ei välttämättä johda tappioon. Menestys vaaleissa saattaa johtaa myös uusiin voittoihin, jos ymmärretään, mihin se perustui ja jos toimitaan jatkossa samalla tavalla.

Tappio ei välttämättä johda voittoihin. Tappiossa saattaa olla voiton siemen, mutta vain, jos se myönnetään, sen syyt selvitetään ja tehdyt virheet korjataan.

Keskustan kokemukset viimeisen vuosikymmenen ajalta osoittavat, että nämä täsmennykset tuohon sanontaan ovat hyvin tarpeelliset.

Tappioita ei ole tunnustettu, vaan ne on selitetty ”torjuntavoitoiksi”. Tappioiden syyt ovat jääneet selvittämättä. Harvoista menestyksistäkään ei ole mitään opittu.

On koettu Keskustan ”menetetty vuosikymmen”. Käännekohta oli puolueen poliittisen linjan muuttuminen vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa.

x  x  x

Kuntavaalien jälkeen saimme jälleen kuulla, että saavutimme ”torjuntavoiton”.

Vielä vuoden 2008 kuntavaaleissa Keskusta ylsi yli 20 prosentin kannatusosuuteen ja saimme yli puoli miljoonaa ääntä.

Sen jälkeen äänimäärissä ja kannatusosuuksissa on koettu jatkuvaa alamäkeä:

2008            512 220      20,10%

2012            465 167      18,70%

2017            450 529      17,50%

2021            363 136      14,90%.

Äänimäärä on romahtanut kahdesti, vuosina 2011 ja 2019 koettujen pahojen eduskuntavaalitappioiden jälkeen.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa pudotus oli yli 47 000 ääntä. Tänä vuonna saimme yli 87 000 ääntä vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa meille olisi voinut käydä vielä paljon pahemmin. Edellisenä vuonna järjestetyissä eduskuntavaaleissa Keskusta oli kokenut siihenastisen historiansa suurimman tappion (15.76%) ja kesällä 2011 kannatuksemme oli painunut 12 prosentin tuntumaan.

Pelastukseksi tulivat vuoden 2012 presidentinvaalit, joissa Keskusta palasi juurilleen ja joissa luottamus puolueeseen palautettiin (17.53%).

Saman syksyn kuntavaalien kampanjassa korostui paluu puolueen perinteiselle linjalle – oli ”kotiinpaluun aika”. Tuin Keskustan vaalityötä järjestämällä puolueen presidenttiehdokkaana puhetilaisuuden kaikissa manner-Suomen kunnissa – osassa niistä vasta presidentinvaalien jälkeen.

Kovalla työllä pelastuimme silloin pahemmalta tappiolta. Tämän kesän romahdus oli paljon pahempi.

x  x  x

Yhtä surullinen on ollut Keskustan kannatuskehitys valtiollisissa vaaleissa.

Vielä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Keskusta sai yli 640 428 ääntä ja kannatusosuutemme nousi 23,11 prosenttiin. Eduskuntapaikkoja tuli 51.

Vuoden 2010 jälkeen on koettu kaksi raskasta tappiota. Niiden välissä kannatus palautui lähes vuoden 2007 tasolle:

2011            463 266      15,76%        35 paikkaa

2015            626 218      21,1%          49 paikkaa

2019            423 920      13,8%          31 paikkaa.

Nämä luvut osoittavat, ettei vuoden 2011 vaalitappiosta, eikä vuoden 2015 voitosta mitään opittu.

Vuoden 2015 vaalivoitto perustui ratkaisevalla tavalla siihen, että saimme vuoden 2011 romahduksen jälkeen palautetuksi luottamuksen puolueeseen.

Presidentin- ja kuntavaalien menestysten lisäksi Keskustan kannatusta kasvatti vuoden 2014 eurovaalien tulos. Saimme niissä 19.7%:n ääniosuuden ja säilytimme Euroopan parlamentissa kolme paikkaamme.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa meitä auttoi Kataisen/Stubbin hallituksen sekasortoinen lopputaival.

Jos menneisyydestä olisi jotakin opittu, Keskusta olisi vuonna 2015 jatkanut sillä poliittisella linjalla, jolla luottamus puolueeseen oli palautettu.

Sen sijaan palattiin sille linjalle, jolla puolueen kannatus oli vuonna 2011 romahtanut.

Vuoden 2015 jälkeen pidetyt ”välivaalit” osoittivat, mihin puolue oli menossa.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Keskustan kannatus putosi 17,5 prosenttiin. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa äänimäärä oli 122 383 ja ääniosuus 4,1%.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Keskusta sai 423 920 ääntä ja puolueen ääniosuus putosi 13.8 prosenttiin. Eduskuntapaikkoja tuli 31, menetys 18 paikkaa.

Pian niiden jälkeen järjestetyissä vuoden 2019 eurovaaleissa ääniä tuli 247 477 ja ääniosuus putosi 13,5 prosenttiin. Puolue menetti yhden kolmesta paikastaan.

Eduskuntavaalien murskaavasta vaalitappiosta huolimatta Keskusta lähti kantamaan hallitusvastuuta. Vaalitappion syyt jäivät selvittämättä.

Mielipidemittauksissa Keskustan eduskuntavaalikannatus on pudonnut 11-12 prosentin tasolle.

Viime vaaleissa Vihreät saivat 11,5% ääniosuudella 20 kansanedustajaa.

x  x  x

Keskustan tilanteen vakavuus käy selvimmin ilmi, kun tarkastelemme puolueen kannatuksen kehitystä eri alueilla.

Kun Keskusta koki vuoden 1970 eduskuntavaaleissa siihenastisen historiansa suurimman tappion, kannatuksemme aleni 21,2 prosentista 17,12 prosenttiin. Eduskuntapaikkoja saimme 36, pudotusta edellisiin vaaleihin tuli 13 paikkaa. Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa menetimme yhden paikan lisää.

Eteläisen Suomen suurimmissa vaalipiireissä (Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa) tuolloin jaossa olleista 71 eduskuntapaikasta Keskusta sai viisi.

Keskustan puoluetoimistoon töihin otettu maisteri Seppo Kääriäinen laati 1970-luvun alussa laskelmia siitä, kuinka eduskuntapaikkojen jakautuminen eri vaalipiireihin tulevaisuudessa muuttoliikkeen vuoksi muuttuu. Ne osoittivat, että Keskustan on saatava vahvistetuksi kannatustaan eteläisissä vaalipiireissä.

Puolueelle luotiin ohjelma, jossa yhdistettiin toisiinsa alkiolainen ihmisyysaate ja Ruotsista Suomeen levinnyt ”vihreä aalto”.

Ohjelman ytimessä olivat keskittymistä vastustava aluepolitiikka ja uusiutuviin luonnonvaroihin nojautuva ympäristöpolitiikka. Suuri merkitys oli perusturvaa toteuttavalla sosiaalipolitiikalla, ”köyhän asian” ajamisella, ja lasten kotihoitoa puolustavalla perhepolitiikalla. Puolustimme kekkoslaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tällä linjalla Keskusta nousi 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi. Vuoden 1988 presidentinvaaleissa selviydyin Keskustan ehdokkaana kakkoseksi. Valitsijamiesehdokkaani ylsivät samaan. Vuoden 1988 kuntavaaleissa teimme läpimurron Helsinkiin ja saimme neljä valtuutettua.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Keskusta nousi suurimmaksi. Saimme 24,83 prosentin ääniosuuden ja 55 kansanedustajaa.

Teimme läpimurron eteläisen Suomen vaalipiireissä. Uudellamaalla paikkamäärämme nousi kahdesta neljään, ja saimme kansanedustajan myös Helsingistä. Neljästä suuresta eteläisestä vaalipiiristä (Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa) jaossa olleista 80 paikasta saimme 11.

Vuoden 2007 vaaleissa saimme jälleen 11 näissä vaalipiireissä jaossa olleista paikoista, joita oli nyt jo 90.

Vuonna 2011 vaaleissa Keskusta sai 35 kansanedustajaa. Eteläisissä vaalipiireissä jaossa oli 91 paikkaa, joista saimme seitsemän.

Vuonna 2019 Keskusta sai 31 paikkaa. Eteläisistä vaalipiireistä valittiin 94 kansanedustajaa, joista saimme kuusi.

Lukusarja on murheellinen: 11/80 (1991), 11/90 (2007), 7/91 (2011) ja 6/94 (2019).

Olemme palanneet suhteellisesti jopa kehnompaan tilanteeseen kuin missä olimme 1970-luvun alussa.

x  x  x

Kuntavaalien tulosten perusteella Keskustan on hyvin vaikea kohentaa kannatustaan nimenomaan väkirikkaimmissa vaalipiireissä.

En ole löytänyt maakuntakohtaisia tuloksia, mutta Helsingin ja Uudenmaan kuntakohtaiset tulokset ovat karutonta kertomaa.

Helsingissä Keskustan kannatus aleni, ja puolue oli vähällä menettää toisen kahdesta valtuustopaikastaan. Espoossa ja Vantaalla Keskusta menetti yhden kolmesta paikastaan. Menetimme valtuustopaikkojamme lähes kaikissa radanvarren väkirikkaissa kunnissa.

Muualla maassa Keskusta saattaa ehkä vahvistaa asemiaan tammikuun aluevaaleissa. Tätä ainakin toivotaan.

Helsingissä aluevaalit käytiin jo. Keskustan kannatus oli 2.4%.

Uusimaa jaetaan neljään alueeseen. Kaikissa niistä Keskustan kannatusnäkymät ovat hyvin heikot.

x  x  x

Keskustassa ei ole viimeksi kuluneen vuosikymmenen mittaan käyty avointa keskustelua puolueen poliittisesta linjasta ja toimintatavoista.

Nyt on keskustelua ryhdyttävä käymään. On selvitettävä, miksi Keskustan kannatus on romahtanut ja miksi se on romahtanut nimenomaan kaikkein väkirikkaimmilla alueilla.

Uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja Hällfors on kertonut Suomenmaassa, että hän on omalta osaltaan käynnistämässä keskustelua. Tähtäimessä on pamfletin julkaiseminen ensi syksynä.

Muissakin piirijärjestöissä on syytä käynnistää ohjelmatyö, joka luo pohjaa Keskustan uudelle nousulle.

Oman käsitykseni olen kertonut vuosi sitten julkaisemassani kirjassa ”Yhteinen vuosisatamme”. Puolueen on palattava sille aatteelliselle ja poliittiselle linjalle, jolla nousimme suurimpien puolueiden joukkoon ja jolla siinä pitkään pysyimme.

Ennustin kirjassani, että tappioiden tie jatkuu, ellei meno muutu. Valitettavasti olin oikeassa.

Teokseni voi lukea tai kuunnella äänikirjana kotisivuni kirja-arkistosta (paavovayrynen.fi).