26
huhti
2021
13

Järkipuhetta ilmastosta ja kestävästä kehityksestä

Polaris-TV on julkaissut kolmannen niistä haastatteluista, jotka teimme MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kanssa Pohjanrannassa kuukauden päivät sitten.

Tällä kertaa aihepiirinä on ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Aikaisemmissa haastatteluissa käsittelimme maa- ja metsätaloutta. Niissäkin ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys olivat vahvasti esillä. Kaikki kolme kannattaa katsoa.

Videossa ”Järkipuhetta ilmastosta ja kestävästä kehityksestä” tulee esille nykyisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksipuolisuus.

Haastateltava ja haastattelija ovat samaa mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöjä on pyrittävä vähentämään erityisesti siirtymällä fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin ja muuhun uusiutuvaan energiaan.

Paljon muutakin kuitenkin tarvitaan. Kestävää kehitystä on edistettävä laaja-alaisesti koko maailmassa.

Kotimaassa suuri kysymys on maantieliikenteen päästöjen vähentäminen. Tässä olisi turvauduttava ensi sijassa biokaasuun ja muihin uusiutuviin polttoaineisiin.

x  x  x

Maailmanlaajuisista ongelmista haastattelussa tulevat esille erityisesti väestönkasvu ja ruokaturva.

Juha Marttila muistuttaa siitä, että maapallon väkiluku on ennusteiden mukaan nousemassa 10 miljardiin. On palautettava mieliin YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja kaikki sen tavoitteet. Meidän on opittava elämään maapallon rajoissa.

Pääkysymyksiä ovat köyhyyden poistaminen ja ruokaturvasta huolehtiminen.

Juha Marttila arvostelee voimakkaasti sitä, että maapallon valtavasta ilmastorahoituksesta vain 1.5 % suuntautuu pienviljelijöille. He muodostavat kuitenkin perheineen neljänneksen maapallon väestöstä ja he vastaavat ruokahuollosta. Ilmastonvaihtelut vaikuttavat erityisesti heihin.

Maaseutua kehittämällä voidaan huolehtia ruokaturvasta ja edistää kestävää kehitystä, korostaa Marttila. Se on tehokas tapa vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen.

Marttila toteaa, että Afrikassa ja monin paikoin myös Aasiassa valtava määrä ihmisiä asuu edelleen maaseutuyhteisöissä ja myönteisten mahdollisuuksien keskellä. Jos heitä hieman autettaisiin, he voisivat jatkaa siellä hyvää elämäänsä.

Nyt heitä ajetaan ahdinkoon, jolloin heidän ainoa mahdollisuutensa on siirtyä suurkaupunkeihin, joita uhkaa kurjistuminen, radikalisoituminen ja vakavat yhteiskunnalliset ongelmat.

Saan haastattelussa Juha Marttilalta kiitosta siitä, että toimiessani ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2007-2011 nostin maaseudun kehittämisen ja suurkaupunkien kasvun hillitsemisen kestävän kehityksen agendalle ja myös Suomen kehityspolitiikan kärkiasiaksi.

Tästä kerron teoksessani ”Huonomminkin olisi voinut käydä” (ss. 157-186).

x  x  x

Haastattelussa nousivat vahvasti esiin mahdollisuudet käyttää biokaasua ja muita biopolttoaineita Suomen autoliikenteessä.

Kerroin jälleen, että minua aika tavalla ”risoo” se, että Suomen maantieliikennettä ollaan kovalla voimalla sähköistämässä, vaikka meillä on henkeä kohden laskien suuremmat uusiutuvat luonnonvarat kuin millään muulla EU-maalla.

Kaiken järjen mukaan voisimme hoitaa maantieliikenteen jopa kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla – biokaasulla, biodieselillä ja bioetanolilla.

Muistutin siitä, että muutama vuosi sitten Vapolla oli suunnitelma tyydyttää olennainen osa Suomen maantieliikenteen energiantarpeista turpeesta valmistetuilla biopolttoaineilla. Oltiin jo ryhtymässä investointeihin, mutta sitten tuli vallalle se älytön tulkinta, että turve on uusiutumaton polttoaine, ja sen käyttö otettiin päästökaupan piiriin.

Juha Marttila puhui erityisesti sen puolesta, että liikenteessä ryhdyttäisiin käyttämään biokaasua. Hän laskeskeli, että Suomen keskimäärin noin 12-13 vuoden ikäisten autojen arvo on yleensä noin 3500 euron suuruusluokkaa. Tällaisen auton muuntaminen myös kaasukäyttöiseksi maksaisi pari tuhatta euroa. Tällä saataisiin käyttöön 10 vuodeksi päästöttömiä kilometrejä.

Onhan se nurinkurista, että meidän veronmaksajien varoilla tuetaan avustusten ja verohelpotusten muodossa sähköautojen hankintaa. Lisäksi yhteisiä varoja käytetään latausverkoston rakentamiseen.

On muistettava, että kaikki tavat tuottaa ja siirtää suuria määriä sähköä ovat ympäristön kannalta ongelmallisia. Niitä myös tuetaan eri tavoin veronmaksajien ja kuluttajien kukkarosta.

Omat ongelmansa aiheuttaa akkujen valmistaminen ja käyttäminen. Parempi tapa varastoida sähköenergiaa on vedyn valmistaminen. Siitä voidaan myös tehdä synteettisiä polttoaineita, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa.

Kerron haastattelussa, että olen pettynyt nykyiseen hybridiautoomme ja että olemme suunnitelleet sen vaihtamista biodieseliin.

Marttilan haastattelu antoi virikkeen harkita siirtymistä biokaasuun. Toistaiseksi biokaasun tankkausasemia on kovin harvassa. Niitä on saatava nopeasti lisää.

Biokaasun käyttöä pitää valtiovallan toimenpitein tehokkaasti edistää. Tässä on kiireellinen tehtävä hallitukselle ja eduskunnalle.

x  x  x

Kirjoituksessa mainitut Juha Marttilan haastattelut ovat katsottavissa Pohjantähti-lehden ja Polaris-TV:n kautta.

Suosittelen myös aikaisemmin julkaistuja Mauri Timosen, Kari Mielikäisen, Jyrki Itkosen ja Kalevi Mursulan haastatteluja, joissa käsitellään ilmastonvaihteluja ja niiden syitä. Niitä täydentää oma haastatteluni ”Nykyinen ilmastopolitiikka on kestämätöntä myös ympäristöllisesti”.