14
syys
2018
18

Kansanäänestys jäsenyydestä EU:ssa ja euroalueessa

Jätin tänään eduskunnalle lakialoitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja Euroopan talous- ja rahaliitossa. Kansanäänestys järjestettäisiin ensi keväänä Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä.

Esitin kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä euroalueessa jo vuonna 2015 tekemässäni kansalaisaloitteessa. Sen allekirjoitti yli 53 000 suomalaista.

Talousvaliokunta antoi aloitteesta lausunnon ja perustuslakivaliokunta aloitti mietintöluonnoksen käsittelyn. Sitten tehtiin poliittinen päätös, että mietintöä ei laaditakaan eikä aloitetta viedä täysituntokäsittelyyn.

Nyt olen tehnyt kansanedustajana lakialoitteen samasta asiasta.

Muilla kansanedustajilla on viikko aikaa allekirjoittaa aloite. Toivon, että mukaan lähtisivät ainakin ne kansanedustajat, jotka ilmoittivat Ylen vaalikoneessa vuoden 2015 eduskuntavaalien edellä, että heidän mielestään Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Tällä kannalla olivat muun muassa lähes kaikki Perussuomalaisten edustajat, neljätoista Keskustan edustajaa ja edustajat Elina Lepomäki (kok.), Li Andersson (vas.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).

Lakialoitteeseen sisältyy myös kansanäänestyksen järjestäminen Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin päätettiin tavalla, joka antaa tälle ratkaisulle heikon legitimiteetin. Tämä puute korostuu sen vuoksi, että jäsenyyspäätöksen katsottiin jälkikäteen tehdyllä tulkinnalla merkinneen Suomen liittymistä myös Euroopan talous- ja rahaliittoon.

Euroopan unionin luonne on muuttunut ja muuttumassa tavalla, josta ei ollut tietoa jäsenyyspäätöstä tehtäessä.

Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmää on kehitetty ylikansallisen liittovaltion suuntaan.

Euroopan talous- ja rahaliittoa ollaan kehittämässä unionin liittovaltioytimeksi, joka vauhdittaisi koko unionin muuttumista ylikansallisen liittovaltion suuntaan.

Euroopan unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa ja puolustusta on ryhdytty syventämään siten, että unionista tulisi sotilasliitto ja sotilaallinen suurvalta. Suomi on ollut Ranskan rinnalla aloitteellinen tämän kehityksen edistämisessä. Sen myötä Suomen turvallisuuspoliittinen asema uhkaa olennaisella tavalla muuttua.

Euroopan unionin luonteen olennainen muuttuminen edellyttää, että järjestetään uusi kansanäänestys. Kansalaisille on tarjottava mahdollisuus ottaa kantaa unionin tulevaisuuteen ja siihen, hyväksyvätkö he Suomen jäsenyyden luonteeltaan muuttuneessa ja muuttuvassa unionissa.