17
marras
2017
45

Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi

Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.

Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.

Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.

Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.

Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.

Tämän kokemuksen perusteella olen  tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.

Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.

Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 §:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.

Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.

Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.

Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.

Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.

Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.