13
kesä
2017
21

Timo ja minä

Olemme Timo Soinin kanssa kohtalontovereita. Olemme kumpikin menettäneet juuriltaan alkiolaisen puolueemme. Minä menetin oman puolueeni Keskustan liberaaleille, Timo omansa halla-aholaisille.

Keskustassa liberaalit onnistuivat valtauksessaan jo vuoden 2010 puoluekokouksessa. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa puolue koki tähänastisen historiansa suurimman vaalitappion.

Vuoden 2012 presidentinvaalien kautta Keskusta pystyi palaamaan suurten puolueiden sarjaan. Viime eduskuntavaalien jälkeen kaiken vallan ottivat jälleen liberaalit.

Perussuomalaisten puoluekokouksessa puolueen johdosta syrjäytettiin kaikki Timo Soinin linjaa kannattaneet. Maaseutua puolustavat ja köyhän asiaa ajavat vennamolaisen perinteen edustajat jäivät puoluejohdosta tyystin sivuun.

Timon ja minun kohtalot liittyvät toisiinsa hallituspolitiikan kautta.

Keskustan johto teki pahan virheen, kun se muodosti hallituksen Kokoomuksen kanssa ja kun se valitsi puolueen omaan ministeriryhmään vain Kokoomusta lähellä olleita liberaaleja.

Perusporvarihallitus ryhtyi toteuttamaan politiikkaa, joka oli vierasta valtaosalle sekä Perussuomalaisten että Keskustan kannattajia. Perussuomalaisten keskuudessa etenkin hallituksen liberaali maahanmuuttopolitiikka ja federalistinen Eurooppa-politiikka loivat kasvualustaa halla-aholaisten nousulle.

Jos hallitus olisi muodostettu SDP:n kanssa, linja olisi ollut mieluisampi sekä Perussuomalaisten että Keskustan kannattajille. Tämän vaihtoehtona olisi tuolloin ollut keskustavoimien enemmistöhallitus. Sen pohja olisi ollut kapea, mutta toimintakyvyn olisi varmistanut opposition hajanaisuus.

Keskustan johto teki toisen pahan virheen hajottamalla nykyisen hallituksen, vaikka Perussuomalaiset olivat valmiit jatkamaan yhteistyötä nykyistä hallitusohjelmaa toteuttaen.

Tilalle on muodostettavissa vain hyvin kapeapohjainen porvarihallitus. Kun sille ei olisi nykyisessä eduskunnassa vaihtoehtoa, Keskusta olisi siinä täysin Kokoomuksen armoilla. Kuinka ihmeessä Keskusta kuvittelee voivansa viedä tällä hallituspohjalla tyydyttävään päätökseen vireillä olevat tärkeät uudistukset?

Myös Sauli Niinistön toiminta hämmästyttää. Maassa on toimintakykyinen laajapohjainen enemmistöhallitus. Yhden hallituspuolueen johto vaihtuu, mutta puolueen eduskuntaryhmän kokoonpano on entinen ja puolue haluaa jatkaa hallituksessa voimassaolevaa ohjelmaa toteuttaen.

Miksi tasavallan presidentti puuttui tilanteeseen lausunnoilla, joissa hän asetti Perussuomalaisten hallituskelpoisuuden kyseenalaiseksi? Niillä saattoi olla ratkaiseva vaikutus siihen, että Keskusta ja Kokoomus päättivät hajottaa hallituksen. Syntyvä hallituskriisi saattaa puolestaan johtaa ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Niistä hallituspuolueista saattaisi nykyoloissa hyötyä vain Kokoomus.

Kansalaispuolue on valmis eduskuntavaaleihin. Olen lupautunut sen pääministeriehdokkaaksi. Olemme jo ryhtyneet valmistelemaan ehdokkaiden asettamista.

Kansalaispuolueen ovet ovat avoinna myös niille nykyisille ja entisille parlamentaarikoille, jotka kokevat olevansa vailla poliittista kotia ja jotka hyväksyvät puolueen säännöt ja tavoitteet.

Jäseneksi hyväksyttävät pääsevät sääntöjen mukaan suoraan puoluehallitukseen päättämään puolueen politiikasta. Heidän ei ole tarpeen luopua jäsenyydestään muussa puolueessa.