Maakuntalääneihin ja kansanvaltaiseen maakuntahallintoon
Mikael Pentikäinen teki äskettäin mielenkiintoisen ehdotuksen. Hänen mielestään meneillään oleva valtion aluehallinnon uudistus pitäisi ratkaista muodostamalla maahan valtion aluetoimintoja yhdistäviä läänejä, joita johtaisivat maaherrat.
Pentikäisen mielestä läänejä tulisi olla kymmenen. Hänen ajattelunsa mukaan maakuntien määrä pitäisi vähentää tätä vastaavaksi, niin että maakuntien ja läänien rajat olisivat yhtenäiset.
On hyvä, että Pentikäinen nosti esiin maakuntien aseman vahvistamisen valtionhallintoa uudistettaessa. Pidin aikoinaan pahana virheenä sitä, että maakuntaläänit 1990-luvulla lakkautettiin. Keskusta olisi voinut estää tämän, jos omat rivit olisivat pitäneet. Kun aluehallintoa Matti Vanhasen II hallituksen aikana uudistettiin, otin Keskustan ministeriryhmässä esille ajatuksen maakuntaläänien palauttamisesta. Julkisestikin ehdotin, että Aluehallintovirastoja (AVI) ryhdyttäisiin kutsumaan lääneiksi ja niiden päälliköitä maaherroiksi.
Pentikäisen esittämä ajatus on mielenkiintoinen, mutta se poikkeaa olennaisella tavalla omasta ajattelustani ja Keskustan perinteisestä linjasta. Mielestäni maakuntajakoa ei tule pyrkiä sopeuttamaan valtion aluehallinnon tarpeisiin, vaan valtionhallinnon aluejaon tulee noudattaa maakuntarajoja.
Maakunnilla on vahva historiallinen tausta. Ne ovat syntyneet ihmisten, yhteisöjen ja yritysten yhteistyösuuntien ja historiallisen vuorovaikutuksen seurauksena. Suurläänien luominen todettiin myöhemmin sekä taloudellisesti että toiminnallisesti huonoksi ratkaisuksi. Entiset, pääosin maakuntarajoja noudattaneet läänit palvelivat alueensa kuntia, yrityksiä ja asukkaita suurläänejä edullisemmin ja asiantuntevammin. Nyt ei pidä toistaa virheitä vaan korjata jo tehtyjä.
Maakuntalääni hoitaisi valtion viranomaistehtävät alueellaan. Maakuntaliitot puolestaan hoitaisivat maankäytön, aluekehityksen ja EU-politiikan linjanvedot. Maakuntaliittojen valtuustot valittaisiin suorilla vaaleilla.
Sote-uudistus on toteutettava siten, että maakunnalliset sairaanhoitopiirit ja niitä ylläpitävät kuntayhtymät säilytetään. Niitä on enemmän kuin maakuntajakoon perustuvia maakuntaläänejä. Olisi hyvä, jos maakuntalääneillä ja sote-palveluja järjestävillä ja tuottavilla maakunnallisilla kuntayhtymillä olisi yhteiset rajat.
Ajan oloon maakuntaliitot ja maakunnalliset kuntayhtymät kasvaisivat yhteen kansanvaltaiseksi maakuntahallinnoksi. Tämä vastaisi yleistä eurooppalaista hallintomallia ja mm. Euroopan neuvoston antamia suosituksia.
Kolumni julkaistu Suomenmaassa 16.4
