Puhuimme siitä, mistä muut ovat vaienneet ja vaikenevat
Kuten ennakkoon lupasimme, viime viikonlopun Pohjanranta-keskusteluissa puhuimme siitä, mistä muut ovat vaienneet ja vaikenevat.
Kari Hokkasen luennon aihe oli ”Lännettymisen pitkä historia”. Hänen lähtökohtanaan oli Unto Hämäläisen julkaisema teos ”Lännettymisen lyhyt historia”.
Hokkanen osoitti, että Suomi on historiansa ratkaisevissa vaiheissa aina kuulunut ”länteen”. Yksi käänteentekevä tapahtuma oli, että Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin ja Novgorodin välinen raja vedettiin Karjalan kannakselta Raahen eteläpuolelle. Eteläinen Suomi tuli osaksi Ruotsin valtakuntaa.
Myös Suomen ollessa vuosina 1809 -1917 autonominen osa Venäjän valtakuntaa kuuluimme läntiseen kulttuuripiiriin ja maassamme säilyi Ruotsin oikeusjärjestelmä.
Saatoin kommentissani todeta, että Unto Hämäläisen kirjan innoittamana julkaisin vuonna 1999 teoksen ”Itsenäisen Suomen puolesta”, jossa sitä kommentoin.
Saatoin todeta myös sen, että Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Ruotsin katolinen kirkko ryhtyi välittömästi laajentamaan vaikutusvaltaansa uuden rajan itäpuolella. Tähän liittyen Saloisiin ja Keminmaalle rakennettiin ensimmäiset kirkot.
Pohjanrannan pihalla oleva paanukirkko on rakennettu Ruotsissa 1300-luvulla rakennettujen kirkkojen mallin mukaan.
x x x
Lauantain varsinaisena aiheena oli Eurooppa-politiikka.
Ensimmäisenä puhujana oli europarlamentaarikko Katri Kulmuni, joka kertoi Euroopan unionin ja erityisesti Euroopan parlamentin toiminnasta.
Kulmunin mielenkiintoinen esitys synnytti vilkasta keskustelua, johon me muut alustajat otimme osaa.
Omassa alustuksessani käsittelin euroalueen tulevaisuutta. Kävin läpi euroalueen syntyvaiheet ja Suomen tien sen jäseneksi.
Kerroin kahdesta kansalaisaloitteestani, joilla olen pyrkinyt saamaan aikaan kansanäänestyksen Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
Ensimmäisen aloitteeni tein heinäkuussa 2015 tilanteessa, jossa euroalueen hajoaminen oli varteenotettava mahdollisuus. Myös Saksassa oli vahvoja voimia, jotka olivat sitä mieltä, että Kreikan olisi ollut parasta erota euroalueesta.
Aloitteeni sai laajan julkisuuden. Se sai tuekseen yli 53 000 allekirjoitusta, ja tuli eduskunnan käsiteltäväksi. Siellä se kuitenkin poliittisista syistä sääntöjen vastaisesti haudattiin perustuslakivaliokuntaan.
Kerroin alustuksessani uudesta aloitteestani, jonka tein 16.7. päivälleen 10 vuotta ensimmäisen jälkeen. Siitä on julkisuudessa vaiettu, ja allekirjoituksia on kertynyt hitaammin kuin kymmenen vuotta sitten.
Eurooppa-politiikan viimeinen puheenvuoro oli Seppo Hauta-ahon, joka esitteli käynnistämänsä Fixit-hankkeen, joka tähtää Suomen eroamiseen Euroopan unionista.
Illallisen yhteydessä kuulimme Matti Lackmanin alustuksen ”Läskikapina”. Hän on valmistelemassa uutta kirjaa tästä aihepiiristä, jota hän on aikaisemmissa tutkimuksissaan käsitellyt.
Söimme Kiovan kanaa, mikä ei ollut kannanotto Ukrainassa käytävään sotaan.
Sunnuntaina meitä odottivat Pekka Visurin ja Heikki Talvitien alustukset, jotka tulevat lähiaikoina Polaris-TV:n kautta kaikkien katsottaviksi.
x x x
Kaikki lauantain alustukset ovat katsottavissa Polaris-TV:n kautta. Tässä linkit niihin:
Kari Hokkanen: Suomen lännettymisen pitkä historia
Katri Kulmuni: Euroopan unioni tänään ja tulevaisuudessa
Paavo Väyrynen: Euroalueen tulevaisuus
Uuden kansalaisaloitteeni kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa voi allekirjoittaa tämän linkin kautta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15595
