Teemme kaikkemme Pohjanrannan arvokkaan rakennusperinnön suojelemiseksi

Viime huhtikuusta lähtien olemme Vuokon kanssa käyneet neuvotteluja lapsuudenkotini Pihlajarannan mahdollisesta ostamisesta.

Aluksi teimme tarjouksen kaupoista, joilla olisimme ostaneet Pihlajarannan talouskeskuksen ja Pohjanrannan puolella olevan rantapellon.

Kaupoilla pyrimme suojelemaan sekä Pohjanrannan kulttuurimaisemaan kuuluvan rantapellon että Pihlajarannan rakennukset ja niiden kulttuuriympäristön.

Tarjouksemme käynnisti neuvottelut, jotka eivät johtaneet tulokseen.

Tämän jälkeen pyrimme toteuttamaan Pohjanrannan ja Pihlajarannan kulttuurimaiseman suojelun tarjoutumalla ostamaan koko Pihlajarannan tilan. Tulokseen ei päästy.

Kun näköpiiriin tuli tilanne, jossa Pihlajaranta menisi yleiseen myyntiin, teimme vielä yrityksen, jolla turvaisimme edes Pohjanrannan kulttuurimaiseman säilyttämisen: tarjouduimme ostamaan rantapellon ja Koivukujasta sen osan, joka sijaitsee Pihlajarannan puolella.

Kun tämäkään yritys ei onnistunut, olemme Vuokon kanssa jättäneet Lapin ELY-keskukselle hakemuksen, jolla pyrimme turvaamaan Pohjanrannan rakennusten ja niitä ympäröivän kulttuurimaiseman suojelun.

Ponnisteluja muiden tavoitteittemme saavuttamiseksi jatkamme edelleen. Olemme siis valmiit jatkamaan neuvotteluja koko Pihlajarannan tilan ostamisesta ja senkin kulttuuriympäristön suojelemisesta.

x  x  x

Olemme hakeneet rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) mukaista suojelua Niemen kantatilaan kuuluneella Kemijoen, Rovaniementien ja Keminsuuntien välisellä ranta-alueella oleville rakennuksille ja niiden eteläpuolella oleville maa-alueille.

Tälle alueelle ei tulisi sallia uudisrakentamista. Hyväksyttävää olisi vain olemassa olevaan rakennuskantaan liittyvä ja siihen arkkitehtonisesti sopiva täydennysrakentaminen. Lisäksi olisi estettävä liiketoiminta, joka ei olisi sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden kanssa.

Olemme pyytäneet, että ELY-keskus ryhtyy välittömästi lain 6 § mukaisiin toimenpiteisiin, joilla estetään kaikki toiminta, joka voisi vaarantaa hakemamme suojelun toteuttamisen.

Hakemuksemme perusteluissa palautimme mieliin sen työn, jonka olemme Pohjanrannan kulttuuriympäristön suojelemiseksi tähän mennessä tehneet.

x  x  x

Ostimme Kemin kaupungin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän talouskeskuksen vuonna 1998.

Niemi-Niemelä oli ollut kolmen vuoden ajan käyttämättömänä ja tyhjillään. Rakennukset ja ympäristö olivat huonossa kunnossa. Näköpiirissä oli rakennusten joutuminen purettaviksi.

Otimme suuren taloudellisen riskin ostamalla Niemi-Niemelän rakennukset. Niiden kunnostaminen ja niihin liittyvän kulttuuriympäristön suojeleminen on ollut valtava työ ja se on aiheuttanut meille mittavat taloudelliset kustannukset.

Niemi-Niemelä sijaitsi vanhalla Niemi-nimisellä kantatilalla.

Kirjalliset tiedot Niemen tilan historiasta ulottuvat 1500-luvulle.

Ison vihan aikana Niemen tila jakautui kahtia. Toista puolikasta ryhdyttiin kutsumaan Niemeläksi. Kun tilan puolikkaat 1800-luvulla yhtyivät, nimeksi tuli Niemelä-Niemi. Kun tila oli vuonna 1916 tullut Kemin kaupungin vaivaistaloksi, sitä ryhdyttiin kutsumaan Niemi-Niemeläksi.

Vanhin Niemi-Niemelän rakennuksista on 200 vuoden ikäinen tilan päärakennus, jota käytetään nykyään lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön.

Nuorin tilan arvorakennuksista on Onni Ermalan 1950-luvun alussa suunnittelema vanhainkodin päärakennus, jossa toimii nykyään hotelli-ravintola.

Uuttakin on luotu. Pohjanrannan pihapiiriin on rakennettu paanukirkko ja uusi asuinrakennus.

Paanukirkko on arkkitehtuuriltaan samanlainen kuin ensimmäinen Keminmaalle 1300-luvulla rakennettu kirkkorakennus.

Pihapiiriin rakennetun uuden asuinrakennuksen suunnittelussa on mukailtu tarkkaan tilan vanhan päärakennuksen arkkitehtuuria.

Pohjanrannan tilan kulttuurimaisemaa hallitsee sen peltoaukeamaa halkova koivukuja. Sen istutti vanhan maantien varteen vuonna 1883 tilan edellinen yksityinen omistaja Matti Niemelä, josta tuli myöhemmin Kemin kaupungin pormestari ja valtiopäivämies.

Kun tulimme Niemi-Niemelän omistajiksi, huonokuntoiset puut kaadettiin ja tilalle istutettiin uudet koivut.

x  x  x

Kaupat Kemin kaupungin kanssa tehtiin useassa vaiheessa.

Ensimmäiset kesällä 1998 neuvotellut sopimukset koskivat Niemi-Niemelän rakennuksia. Niiden voimaantulon edellytyksenä oli, että syksyllä voitiin saada aikaan kaupat talouskeskuksen eteläpuolella olevista maa-alueista.

Syksyllä tehdyllä sopimuksella omistukseemme siirtyi noin neljän hehtaarin suuruinen peltoalue.

Näiden maakauppojen yhteydessä huolehdimme siitä, että naapuritilan Pihlajarannan vuokraama rantapelto siirtyi sen ylläpitäjien omistukseen.

Alueen pinta-ala oli noin 1,47 hehtaaria, josta vesipinta-alan osuus oli noin 0,31 hehtaaria. Tämän puutarhaviljelyyn käytetyn alueen hinnaksi tuli 130 000 markkaa eli noin 21 700 euroa.

Kauppoja järjestellessämme luotimme siihen, että tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas peltoalue säilyy viljelykäytössä.

Maakauppojemme ulkopuolelle jäi myös alue, jonka Kemin kaupunki oli vuokrannut Lapin urheiluratsastajat ry:lle.

Vuonna 2008 yhdistys teki kaupat ratsastuskeskuksen siirtymisestä yksityisen yrityksen omistukseen. Seuraavana vuonna kaupunki myi keskuksen vuokraaman noin 6,27 hehtaarin suuruisen maa-alueen samalle yritykselle.

Tämän kaupan hinnaksi tuli 37 000 euroa.

Ratsastuskeskuksen siirtyessä vuonna 2019 toisen yrityksen omistukseen, myyjät pitivät kuitenkin itsellään noin 2,7 hehtaarin suuruisen osan sen maa-alueesta.

Kun me viime syksynä ostimme konkurssipesältä Keminmaan ratsastuskeskuksen rakennukset ja maa-alueen, tämä osuus pelto- ja laidunalueesta jäi siis kaupan ulkopuolelle.

Vuosien varrella tälle alueelle on kasvanut hoitamaton metsikkö. Alue on olennainen osa Pohjanrannan kulttuurimaisemaa, ja se olisi palautettava pelto- ja laidunmaaksi.

x  x  x

Olemme vuodesta 1998 lähtien ponnistelleet Pohjanrannan tilan rakennusten ja niitä ympäröivän kulttuuriympäristön suojelemiseksi. Pidämme välttämättömänä, että tämän työmme tulokset turvataan ja että tätä työtä jatketaan.

Vuosien varrella olemme voineet hankkia kahta poikkeusta lukuun ottamatta omistukseemme kaikki ne Niemen kantatilan maat, jotka sijaitsevat Kemijoen ranta-alueella. Nämäkin Pohjanrannan kulttuuriympäristöön kuuluvat pelto- ja laidunalueet on säilytettävä rakentamattomina.

Olemme tarjoutuneet ostamaan nämä maat hintoihin, jotka selvästi ylittävät niiden käyvän arvon. Kauppoja ei kuitenkaan ole saatu aikaan.

Viime aikoina Keminmaan kunta ja ympäristöviranomaiset ovat ryhtyneet kiitettävällä tavalla hillitsemään uudisrakentamista vielä vapaina oleville ranta-alueille. On mahdollista, että Niemen kantatilaan kuuluneiden ranta-alueiden kulttuuriympäristön säilyminen tulisi tätäkin kautta ainakin osittain turvatuksi.

Halusimme kuitenkin varmistaa Pohjanrannassa tehdyn suojelutyön tulokset ja sen jatkumisen. Tästä syystä haimme rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) mukaista suojelua Niemen kantatilaan kuuluneella Kemijoen, Rovaniementien ja Keminsuuntien välisellä ranta-alueella oleville rakennuksille ja niiden eteläpuolella oleville maa-alueille.

Hakemuksellamme haemme suojelua kokonaan omistamillemme rakennuksille ja maa-alueille, jotka ovat valtaosin omassa omistuksessamme. Suojelun piiriin tulevat muiden omistamat alueet olemme valmiit käypään hintaan lunastamaan.

x  x  x

Tietoa Pohjanrannan tilasta on löydettävissä teoksesta ”Pohjanranta”, joka on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Äänikirjana teos on kuunneltavissa Polaris-TV:n kautta.