Yhdysvallatkin pyrkii kestävään rauhaan

Hallituspuolueiden edustajat kokoontuivat eilen maalisseminaariin Helsingin Finlandia-taloon.

Ilta-Sanomien mukaan pääministeri Petteri Orpo nosti tiedotustilaisuudessa heti kärkeen esille vakavan turvallisuustilanteen ja vakuutti Suomen tukevan Ukrainaa myös jatkossa:  

”Hän sanoi, että kaikki toivovat Ukrainaan rauhaa, mutta samalla on varmistettava, että rauha on kestävä myös Euroopan ja Suomen näkökulmasta.

– Emme suostu siihen, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria lähdetään tässä rauhanprosessissa jotenkin muuttamaan, Orpo paalutti ja viittasi Venäjän ja Vladimir Putinin tavoitteisiin.

– Meille on aivan selvä se, että vaikka Ukrainaan saadaan rauha, niin Venäjän uhka säilyy.

Orpon mukaan sen vuoksi Euroopan on kyettävä luomaan pelotetta ja tarvittaessa myös puolustamaan itseään omin voimin.”

x  x  x

Pääministeri Orpon lausunto viittaa siihen, että Suomella ei pitäisi olla vaikeuksia tukea Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelmaa.

Olen ymmärtänyt, että Suomen hallitus pyrkii samaan päämäärään kuin Donald Trump, mutta keinot ovat osittain erilaiset.

Donald Trumpkin katsoo, ettei pelkkä rauhan palautuminen Ukrainaan tuo kestävää ratkaisua Euroopan turvallisuusongelmiin. Juuri tästä syystä Yhdysvallat pyrkii poistamaan ne juurisyyt, jotka johtivat sodan puhkeamiseen. 

Sodan juurisyyt liittyvät siihen, että kylmän sodan kauden jälkeen Eurooppaan luotu turvallisuusarkkitehtuuri rapautui ja petti. 

Yhdysvallat ei ymmärtääkseni pyri luomaan uutta turvallisuusarkkitehtuuria, vaan korjaamaan hyvin toiminutta entistä. Tästä Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa näyttää olevan kysymys.

Trumpkaan ei usko, että korjattuun turvallisuusarkkitehtuuriin voidaan luottaa. Sen vuoksi on huolehdittava Naton toimintakyvystä.

Tästä syystä Trump vaatii, että Naton eurooppalaisten jäsenmaiden on lisättävä sotilaallista varustautumistaan. Hän on selvin sanoin todennut, että Naton peruskirjan 5. artiklan mukaiset turvatakuut jäsenmaille ovat edelleen voimassa. 

Yhdysvallat ei siis ole hajottamassa Naton yhtenäisyyttä.

Sen sijaan yhtenäisyyttä saattavat vaarantaa Suomen ja muiden Euroopan maiden kielteiset reaktiot Yhdysvaltain rauhanponnisteluihin.

x  x  x

Donald Trumpin johtama Yhdysvallat on ollut valmis keskustelemaan siitä, kuinka sen toiminta on voinut osaltaan vaikuttaa kylmän sodan kauden jälkeen luodun turvallisuusarkkitehtuurin pettämiseen.

Euroopan unionissa pitäisi käydä samanlaista keskustelua. Omalta osaltani harjoitin tällaista itsekritiikkiä 3.3. julkaisemassani blogissa.   

Euroopan unionissa suuri virheemme on ollut, että unioni on yhtä aikaa sekä laajentunut että pyrkinyt kehittymään ylikansalliseksi liittovaltioksi, jolle on annettu myös sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. 

Yhdysvaltain esimerkin mukainen itsekritiikki antaisi meille mahdollisuuden kehittää unionia tavalla, joka lisäisi unionin sisäistä yksimielisyyttä ja vahvistaisi meidän rooliamme koko Euroopan rauhanomaisessa kehittämisessä. Tämä lujittaisi myös meidän kaikkien turvallisuutta.

Vihdoinkin meidän on ryhdyttävä toteuttamaan eriytyvää yhdentymistä.

Ratkaiseva merkitys olisi sillä, että Natoon kuuluvat EU-maat keskittyisivät huolehtimaan sotilaallisesta turvallisuudestaan liittokunnan puitteissa. Tällöin mukana olisivat saumattomasti myös unioniin kuulumattomat Nato-maat. 

Siviilivaltana Euroopan unioni olisi vahva talousyhteisö, joka edistäisi kestävää kehitystä sekä jäsenmaissaan että laajemmassa Euroopassa ja koko maailmassa. 

x  x  x

Suomessa Yhdysvaltain rauhanponnisteluihin on suhtauduttu kielteisesti tai ainakin varauksellisesti ainakin osittain sen vuoksi, että Yhdysvaltain ja Venäjän on pelätty keskustelevan myös meidän turvallisuuspoliittisesta asemastamme.

Näitä asioita käsittelin 2.3. julkaisemassani kirjoituksessa ”Pelätäänkö Suomessa Yhdysvaltain kanssa solmitun DCA-sopimuksen raukeamista?”. 

Eilen kirjoittamassani blogissa käsittelin julkisuudessa esitettyä kysymystä, saattaisiko Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden paraneminen vaikuttaa myös Suomen F-35 -hankintaan. Tähän blogiin sisältyy linkki Iltalehdessä 26.11.2024 julkaistuun mielenkiintoiseen juttuun, joka on otsikoitu: ”Elon Musk haukkuu Suomen hankkimat hävittäjät.”

Kirjoitin, että siihenkin kannattaa ehkä varautua, että Yhdysvaltain suhtautuminen Suomen F-35 -hankintaan saattaa ainakin osittain muuttua.  

Blogini lopussa palasin Suomen ja Yhdysvaltain välisiin suhteisiin. 

Kysyin, kannattaako Suomen ainakaan etulinjassa taistella Yhdysvaltojen rauhanpyrkimyksiä vastaan.

Suomi on turvallisuuspolitiikassaan Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen kautta sitoutunut Yhdysvaltoihin. Kahdenvälisiä suhteitamme kannattaisi vaalia.

Lisäksi on otettava huomioon, että Yhdysvallat on avaamassa mahdollisuuden purkaa asteittain Venäjälle asetetut pakotteet ja meille asetetut vastapakotteet. Tästä voimme hyötyä enemmän kuin mikään muu maa.

Toisaalta meillä on eniten voitettavaa siitä, että yhteydet ja yhteistyö Venäjän kanssa saadaan palautetuiksi.