Missä ovat ne valtiomiehet ja -naiset, jotka palauttavat kestävän rauhan Eurooppaan?

Viime päivinä olemme seuranneet tapahtumia Kauko-idässä.

Kansainvälisen elämän tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Venäjä ja Intia ovat esiintyneet Kiinan ylimpinä ystävinä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommentit ovat osoittaneet, kuinka syvästi häntä tämä tilanne harmittaa.

Hyvällä hän ei ehkä ajattele niitä eurooppalaisia kumppaneita, jotka ovat osaltaan kehitystä tähän onnettomaan suuntaan johdatelleet.

x  x  x

Suomessa ja muuallakin Euroopassa on kovin vähän kiinnitetty huomiota siihen, kuinka Ukrainassa käytävä sota on kytkeytynyt Yhdysvaltain sisäiseen valtataistelun ytimeen.

Aseelliset taistelut Ukrainassa käynnistyivät sen jälkeen, kun Kiovassa toteutettiin vuoden 2014 alussa Yhdysvaltain tukema laiton vallankaappaus. Presidentti Barack Obaman varapresidenttinä toiminut Joe Biden vastasi maan suhteista Ukrainaan.

Itä-Ukrainassa puhjenneet taistelut uhkasivat laajentua jo vuoden 2015 alussa täysimittaiseksi sodaksi. Ranskan ja Saksan johdolla syntyneellä Minsk II -sopimuksella tämä estettiin.

Vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi valittu Donald Trump pyrki liennyttämään Yhdysvaltain suhteita Venäjään muun muassa lieventämällä sitä vastaan asetettuja pakotteita.

Trumpin mielessä oli suuri geopoliittinen suunnitelma ”Big Deal”, jossa Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat olisivat muodostaneet vahvan vastapainon mahtiasemaan nousevalle Kiinalle. Kongressissa demokraatit tämän estivät.

Seuraavissa vaaleissa presidentiksi noussut Joe Biden kehitti keväällä 2021 suunnitelman ”uudesta kylmästä sodasta” yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen valtioiden ja toisaalta Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden välillä. Ukraina oli oleva sen kuuma ydin.

Ukrainan kriisin vuodenvaihteessa kärjistyessä Ranska, Saksa ja monet muut Euroopan maat pyrkivät estämään sodan syttymisen painostamalla Ukrainaa toteuttamaan Minskin sopimuksen. Yhdysvallat rohkaisi Ukrainaa torjumaan nämä vaatimukset.

Venäjän hyökättyä 24.2.2022 Ukrainaan Joe Bidenin suunnittelema ”uusi kylmä sota” alkoi toteutua.

x  x  x

Vuoden 2024 vaaleissa presidentiksi palannut Donald Trump palasi toteuttamaan suurta ”Big Deal” suunnitelmaansa. Hän ryhtyi heti luomaan hyviä suhteita Venäjään ja lopettamaan Ukrainassa käytävän sodan.

Trump on syyttänyt sodasta edeltäjäänsä. Hän on sanonut, että presidenttinä hän olisi estänyt sen syttymisen tekemällä ”diilin”. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti turvallisuuspoliittisia neuvotteluja, joita olisi käyty Venäjän Natolle ja Yhdysvalloille vuoden 2021 lopulla tekemien ehdotusten pohjalta.

Presidenttinä Trump on ollut valmis käymään Venäjän kanssa keskusteluja sodan juurisyistä ja neuvottelemaan laajemmasta turvallisuuspoliittisesta kokonaisuudesta, joka takaisi maanosaamme kestävän rauhan.

On syntynyt peräti omituinen tilanne.

Johtavat Euroopan maat, jotka pyrkivät neljä vuotta sitten estämään Ukrainassa käytävän sodan syttymisen, ovat ryhtyneet vaikeuttamaan sen rauhanomaista lopettamista. Suomi on liittynyt näiden maiden joukkoon.

Suomi ja Eurooppa jatkavat sitä Joe Bidenin johtamaa ”uuden kylmän sodan” politiikkaa, joka osaltaan johti Venäjän hyökkäykseen.

Tämä politiikka on ajanut Venäjän yhä lähemmäksi Kiinaa.

Suomi ja Eurooppa ovat vaatineet Yhdysvalloilta kovempia otteita Venäjän painostamiseksi. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että Trump on asettanut Intialle korkeat tuontitullit sen vuoksi, että se ostaa öljyä Venäjältä.

Suomen ja Euroopan vaikutuksesta Intiakin on ennen näkemättömällä tavalla lähentynyt Kiinaa.

x  x  x

Ukrainassa käytävän sodan lopettamiseksi näyttää olevan tarjolla kaksi vaihtoehtoa.

Suomi ja Eurooppa ovat valinneet vaihtoehdokseen sodan pitkittämisen. Ukrainaa vahvistamalla ja tukemalla sen sotamenestystä pyritään parantamaan. Venäjän asemaa pyritään kaikin tavoin heikentämään.

Oma käsitykseni on, että taistelujen tie johtaisi lopulta Ukrainan tappioon. Suurten menetysten ja kärsimysten jälkeen tarjolla olisi huonompi sopimus kuin se, mikä nyt olisi saatavilla.

Toinen vaihtoehto on Donald Trumpin rauhanponnistusten tukeminen. Meilläkin pitäisi olla valmius keskustella Ukrainan sodan ”juurisyistä” ja hakea laajempaa poliittista ratkaisua maanosamme turvallisuuteen.

Tästä keskustelimme Jaakko Iloniemen kanssa äskettäin Alfa-TV:ssä esitetyssä ”Dosentti debatti” -ohjelmassa”.

Iloniemi oli sitä mieltä, että Venäjän vuoden 2021 lopulla tekemät ehdotukset olivat mahdottomia ja ne oli pakko torjua. Vastasin, että ne olivat vain ehdotuksia neuvottelujen pohjaksi.

On kysyttävä, missä ovat ne eurooppalaiset valtiomiehet ja -naiset, jotka ovat valmiit rohkeaan toimintaan kestävän rauhan palauttamiseksi Eurooppaan.