Euroero synnyttää keskustelua

Julkaisin eilisaamuna blogin ”Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vihdoinkin järjestettävä kansanäänestys”.

Kerroin siinä, että olin edellisenä päivänä jättänyt oikeusministeriön tarkastettavaksi uuden kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Edellisen euroeroa koskeneen kansalaisaloitteeni jätin kymmenen vuotta sitten 16.7. 2015. Se sai yli 53 000 tukijaa, ja eduskunta otti sen käsiteltäväkseen.

Blogissani kerroin aloitteen sisällöstä ja siitä, että kuinka se poliittisin perustein ja ilman asiallista syytä haudattiin perustuslakivaliokuntaan.

Kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomen jäsenyys on aiheuttanut meille suurta taloudellista vahinkoa. Olemme joutuneet kantamaan vastuuta muiden jäsenmaiden taloudesta ja menettäneet taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttämme.

Näistä syistä olemme uuden aloitteemme jättäneet.

Kerroin blogissani, että esittelen uutta aloitettani Helsingissä Keskustakirjasto Oodin Regina-salissa keskiviikkona 16.7. klo 15 alkavassa tilaisuudessa.

 x  x  x

Eilinen blogini sai runsaasti lukijoita, ja se nousi päivän mittaan suosituimpien joukkoon.

Kommentointi oli tavanmukaista, mutta illalla sain puheenvuorooni kaksi erityisen arvokasta vastausta. Niissä osoitettiin, että euroalueen kehityksestä ja Suomen jäsenyydestä on aiheutunut vakavaa taloudellista vahinkoa.

Kommentit jäivät kuitenkin monilta huomaamatta sen vuoksi, että jostakin syystä blogini putosi yön aikana kokonaan suosituimpien listan ulkopuolelle.

Julkaisen kirjoitukset alla kokonaisuudessaan ja esitän niistä lyhyen kommenttini.

x  x  x

Raimo Hynynen:

”Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, että tärkein syy EU:hun liittymiseen oli turvallisuuspolitiikka. Suomeksi sanottuna haluttiin eroon Venäjästä. Euroon liittyminen oli sen jatkoa. Toivottiin, että kun ollaan ns. samassa veneessä, niin tiukassa tilanteessa ja viime kädessä sodassa saataisiin paremmin lännestä apua. Toisaalta tiedettiin, että euro vaatii toisella tavoin Ay-liikkeeltä joustavuutta, sillä palkkojen korotusta ei voi kompensoida devalvaatioilla. Alla niin Esko Ahon kuin Sixten Korkmanin kommentointia.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010750587.html
https://yle.fi/a/3-12244739

Entä sitten koko euroalueen menestys tai menetys.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5ef597a2-a372-457f-83a8-23c9c45280ad

https://www.libera.fi/2024/05/29/euroopan-unioni-on-vaarassa/

Millaisia eroja on eri maiden ja Suomen osalla BKT:n kasvussa.
https://teknologiateollisuus.fi/graafit/bkt-kehitys-eraissa-euroopan-maissa-ja-yhdysvalloissa/

Tärkeä havainto. Kasvu on ollut nopeinta oman valuutan maissa. Mistä tämä voisi johtua. Ehkä tärkein vaikuttava tekijä, että jokainen oman valuutan maa joutuu tai saa itsenäisesti tehdä päätöksiä joiden vaikutus tulee tavalla tai toisella näkymään kyseisen maan valuutassa. Saksan ja viime kädessä Merkelin todella iso töppäys ydinvoimasta luopumisessa ei ole vaikuttanut oleellisesti koko euron arvoon. Olisi vaikuttanut Saksan markkaan. Olen ottanut arvion, että ydinvoimasta luopuminen teki Saksalle 3000 mrd euron loven sen bkt:hen 15 vuoden aikana. Vaikuttaa paljon Suomeen, sillä Saksa on iso markkina Suomen teollisuudelle.

Edellä jo tuli, että maiden tekemät virheet vaikuttavat sen omaan valuuttaan. Liian suuret palkankorotukset ja koko talouteen vaikuttavat virheelliset päätökset johtavat valuutan heikkenemisen tai suoranaisen devalvaatioon. Samaan vaikuttavat mm. työmoraali ja työaika. Viime kädessä se kuinka innokkaasti työntekijät ovat mukana työelämässä.

Inhorealismia, mutta mitä me mahdamme sille, että EU-alue on kokonaisuutena kokemassa hidasta auringonlaskua. Paras taulukko olisi, jossa näkyisi viimeisen 15 vuoden ajalta ostovoimalla mitattuna eri alueiden bkt eli siis ns. PPP. En jaksa etsiä sitä, joskin wikistä suurimmat maat ostovoimalla mitattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)

Tulevaisuudesta muutama asia. Ensimmäiseksi se, että Kreikkaa tukemalla pelastettiin Ranskan, Saksan ja UK:n pankkeja. Italia on liian suuri pelastettavaksi. Tosin sen, Espanjan ja Kreikan romahtamista viivytettiin koronapaketilla. Nämä maat olivat suurimmat nettosaajat. Suomi oli suurten maksajien joukossa jaettuna väestön määrällä.

Yhteisvelka niin Euroopan militarisoinnissa kuin kaikessa muussa tulee nopeuttamaan EU-alueen romahtamista ja jälkeenjäämistä Kiinasta ja USA:sta.

Mitä Suomen kannattaisi alkaa tehdä jo ennen suurta uhkaa, kuten Italian romahtamista tai yhteisvelan myötä moraalin täydellistä romahtamista. Niin tai jopa sitä, että dollarin arvo ja dollaripohjaisten bondien, velkapapereiden arvo alkaa nopeasti heiketä. Tähän liittyen huomiona se, että dollarin arvo on heikentynyt noin 10 % euroon verrattuna vuoden alusta.
https://www.x-rates.com/graph/?from=USD&to=EUR&amount=1

Tuosta voi valita muita valuuttoja ja verrata niiden keskinäisen arvon muutosta.

Ehkä itse asiassa on niin, että yhteisellä valuutalla pyrittiin saamaan aikaan liittovaltio. Ideana se, että kun tulee riittävän suuret vaikeudet EU:ssa niin ratkaisuna tuodaan siirtyminen liittovaltioon. Voinee kysyä, miksi ihmeessä ajettaisiin liittovaltiota, kun EU on selkeästi osoittautunut jäävän jälkeen Kiinasta, USA:sta ja erityisesti Kaakkois-Aasiasta. Auringonlaskun maanosaksi.”

 x  x  x

Jairi Palonen:

”Tupo 2007 – unohtunut juurisyy velkaantumiselle

Vastauksia löytyy alla olevasta puheenvuorosta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/suomen-velka-ei-ole-sattumaa-vaan-seurausta-tekematta-jaaneista-jaaneista-paatoksista/
Suomen velkaantumista selitetään usein ulkoisilla tekijöillä: finanssikriisillä, Nokian romahduksella tai globaalilla suhdanteella. Mutta todellinen käännekohta tapahtui jo ennen kriisiä – vuoden 2007 tulopoliittinen ratkaisu nosti julkisen sektorin palkat pysyvästi uudelle tasolle ilman riittävää talouspohjaa.

Julkisen sektorin palkankorotukset 9–11 prosenttia tehtiin tilanteessa, jossa talous oli jo ylikuumentunut. Kun vuoden 2008 kriisi iski, talous supistui 8,3 prosenttia, mutta palkkataso jäi uudelle tasolle. Yhteisöverot romahtivat, erityisesti Nokian osalta, ja julkinen sektori jäi palkkaveturiksi tilanteessa, jossa sen olisi pitänyt sopeutua.

Velkaantumisen dynamiikka on selvä: vuonna 2007 julkinen velka oli 36 % BKT:sta, mutta vuonna 2025 se on kivunnut yli 83,6 prosenttiin. Eurossa ei voitu devalvoida, ja kustannustaso teki suomalaisesta viennistä kilpailukyvyttömän. Matalapalkka-ala kutistui, automaatio kasvoi ja työtahti kiihtyi – mikä näkyy myös ennenaikaisina eläköitymisinä.

Tupo 2007 oli laajasti hyväksytty – puolueet, ay-liikkeet ja hallitus tukivat sitä. Sen kritisointi merkitsisi vastuun tunnustamista, ja siksi katse käännetään ulkoisiin syihin. Mutta rakenteellista virhettä ei voi korjata, ellei sen olemassaoloa tunnusteta.
On aika puhua rehellisesti siitä, miksi velkaantuminen lähti liikkeelle – ja miksi sitä ei ole vieläkään saatu pysähtymään. Tupo 2007 ei ole pelkkä historiallinen yksityiskohta – se on juurisyy, joka ansaitsee tulla käsitellyksi osana Suomen velkaongelman kokonaiskuvaa.”

x  x  x

Kommentit:

Raimo Hynynen esittää painavia todisteita siitä, että euroalueen muodostaminen on ollut vahingollista koko EU:n kilpailukyvylle. Olisi pitänyt toteuttaa Wolfgang Schäublen esittämä ratkaisu, jonka mukaan euro olisi ollut yhtenäisvaluutta vain ydin-Euroopan maille ja muut olisivat käyttäneet sitä kansallisen valuuttansa rinnalla. Tästäkin vuoden 2015 aloitteessamme kirjoitimme.

Suomen tuki laajalle euroalueelle ja maamme liittyminen siihen on aiheuttanut meille vakavaa vahinkoa. Hynysen kirjoituksen linkit kannattaa avata.

Jairi Palosen kommentti tuo mieleeni keskustelun, jonka kävin vuoden 2007 tupon vaikutuksista eduskunnan ministeriaitiossa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kanssa. Ihmettelin, kuinka Suomen käy, kun kansantulo supistuu 10 prosentilla ja palkkoja korotetaan 10 prosentilla. Ylikorkeat korotukset olivat turmiolliset koko kansantaloudelle.

Ruotsilla oli samansuuntaisia vaikeuksia, mutta oman valuuttansa ansiosta se selviytyi paljon paremmin. Euromaa Suomi putosi syvälle, eikä ole euron vuoksi siitä alhosta vieläkään noussut. Kuluneina vuosina Ruotsin talous on kasvanut kolmanneksella ja sen valtiontalous on terveellä pohjalla.

Nytkin olemme eurosta jälleen kärsineet.

Suomen taloutta ajatellen eurokorkojen olisi pitänyt viime aikoina olla selvästi alhaisemmat. Viime kuukausina euro on vahvistunut dollariin nähden tavalla, joka heikentää Suomen kilpailukykyä.

Maailmantalouden tulevaisuus on epävarma. Palkkoja on jälleen juuri korotettu.

Nykyisessä tilanteessa on samoja piirteitä kuin vuosina 2007-2008 koetussa.

x  x  x

Olen käsitellyt edellisen kansalaisaloitteen vaiheita perusteellisesti kolmessa vuosina 2016-2018 ilmestyneessä kirjassani.

Vuoden 2016 alussa ilmestyneessä teoksessani ”Eihän tässä näin pitänyt käydä” kerron kansalaisaloitteen jättämisestä. (ss. 124-144)

Saman vuoden lopulla julkaisin kirjan ”Kukahan nämäkin sotkut selvittää?”, joka sisältää seikkaperäisin selvityksen aloitteen eduskuntakäsittelyssä kevään 2016 aikana. (ss. 129-163)

Vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassani ”Terve Suomi” kerron siitä, kuinka aloite poliittisista syistä ja ilman asiallisia perusteita haudattiin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. (ss. 15-35 ja 246-258)

Kirjat ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Teokset ovat ostettavissa keskiviikkona Oodin Regina-salin tilaisuudesta ja Pohjanrannan vastaanotosta. Kirjat voi myös tilata kotiin Pohjanrannan verkkokaupasta.