Pohjanrannan kesäkausi avataan – Pihlajarannan tulevaisuus kiinnostaa

Kuluneena talvikautena Pohjanrannassa on vietetty hiljaiseloa, kun hotellin vastaanotto on ollut tilapäisesti Pohjanportissa. Kylpylä on ollut suljettuna.

Nyt Pohjanrannassa on palattu normaalioloihin.

Kesäkauden käynnistää tänään alkava laulukurssi.

Perjantaina 6.6. avataan näyttely, jossa esitellään Pohjanrannan päärakennuksen suunnitelleen arkkitehti Onni Ermalan elämäntyötä. Ermalan suvussa on ollut ja on muitakin lahjakkaita taiteilijoita, joiden töitä näyttelyssä on esillä.

Perjantaina aloitetaan myös tanssikausi Kari Hirvosen ja Onnentähden tahtiin.

Viikon päättää laulukurssin sunnuntaina järjestettävä päätöskonsertti.

Talvikautena Pohjanrantaa ovat työllistänyt viime syksynä omitukseemme tullut ratsutila.

Ratsutila on vuokrattu Palokankaiden – Päivin, Arton ja Alisan – perheyritykselle.

Talven mittaan tallia, maneesia ja ulkoalueita on yhteisvoimin kunnostettu.

Meidän osaltamme suurin työ on ollut Tammaojan kunnostaminen.

Nyt on Pohjanrannan ratsutilan toiminnalla erinomaiset puitteet. Se on valmis ottamaan vastaan lisää hoitohevosia. Ratsastusmahdollisuus on tarjolla niillekin, jotka eivät hevosta omista.

x  x  x

Kun saimme ostaa ratsutilan, omistuksessamme on lähes kokonaan historiallisesti arvokkaan Niemen tilan talouskeskuksen alue.

Kirjalliset tiedot Niemen tilan historiasta ulottuvat 1500-luvulle.

Ison vihan aikana Niemen tila jakautui kahtia. Toista puolikasta ryhdyttiin kutsumaan Niemeläksi. Kun tilan puolikkaat 1800-luvulla yhtyivät, nimeksi tuli Niemelä-Niemi. Kun tila tuli vuonna 1916 Kemin kaupungin vaivaistaloksi, sitä ryhdyttiin vähitellen kutsumaan Niemi-Niemeläksi.

Vuokon kanssa ostimme pääosan Niemi-Niemelän talouskeskuksesta vuonna 1998.

Osa rakennuksista oli huonossa kunnossa. Ne olemme rakennustaiteellisia arvoja vaalien kunnostaneet.

Vanhin rakennuksista on 200 vuoden ikäinen tilan päärakennus, joka on kunnostettu lastensuojelun ja mielenterveystyön käyttöön.

Nuorin tilan arvorakennuksista on Onni Ermalan 1950-luvun alussa suunnittelema vanhainkodin päärakennus.

Tilan kulttuurimaisemaa hallitsee sen peltoaukeaa halkova koivukuja. Sen istutti vuonna 1883 tilan edellinen yksityinen omistaja Matti Niemelä, josta tuli myöhemmin Kemin kaupungin pormestari ja valtiopäivämies.

Kun tulimme Niemi-Niemelän omistajiksi, huonokuntoiset puut kaadettiin ja tilalle istutettiin uudet.

x  x  x

Niemen tilan historia nivoutuu naapurissa sijainneen toisen mahtitilan Hietalan ja myös minun lapsuudenkotini Pihlajarannan vaiheisiin.

Hietala oli aikaisemmin sotilasvirkatalo. Sillä oli komea taitekattoinen päärakennus Kemijoen törmällä. Pihapiiri koostui maa- ja karjataloutta palvelleista rakennuksista.

Sotien jälkeen vanhempani Anna-Liisa ja Eemeli Väyrynen saivat ostaa aluksi vain noin 1000 neliön suuruisen tontin aivan Niemen tilan rajalta. Tontti oli niin pieni, että sauna jouduttiin rakentamaan naapurin puolelle.

Rannalla kasvaneen puuston mukaan tilaa olisi pitänyt kutsua Haaparannaksi. Sen nimeksi tuli kuitenkin Pihlajaranta. Nimen alku lainattiin Simon Viantiejoella sijainneesta isäni syntymäkodista, Pihlajaojan torpasta.

Kun Hietalassa harjoitetulla maataloudella ei ollut jatkajaa, tila vähitellen rappeutui. Vanhempani saivat ostaa kaikki lähellä olleet maat.

Joen rannalla ollut ranta-aitta ostettiin erillisellä kaupalla. Tämä 1700-luvulla rakennettu arvokas rakennus siirrettiin näkyvälle paikalle Koivukujan varteen.

Pienen tontin ostosta alkoi Pihlajarannan kehittyminen koko Pohjois-Suomen menestyneimmäksi vihannesviljelmäksi. Tämä edellytti suurta ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä. Markkinoilla oli kyettävä menestymään eteläsuomalaisten tuottajien kanssa.

Kekseliäisyys huipentui siihen, että isäni sai 100-vuotiaana vastaanottaa kehittämälleen perunanistutuskoneelle myönnetyn patentin.

Isä oli myös kulttuuriperinteen vaalija. Hänen aloitteestaan vuonna 1998 perustettiin Peräpohjola-seura, jonka toimintaa Pohjanrannassa tuetaan. Pohjanportissa on esillä pysyvä Peräpohjola-näyttely.

Pohjanporttikin on muuten rakennettu Hietalan tilaan kuuluneelle maalle.

x  x  x

Vanhempieni jälkeen Pihlajarannan tilanpito siirtyi 1980-luvulla sisarelleni Riitta-Liisalle ja hänen miehelleen Joel Korkeamaalle. He kehittivät Pihlajarantaa edelleen.

Kun me Vuokon kanssa vuonna 1998 teimme tilakauppoja Kemin kaupungin kanssa, neuvottelimme myös kaupat, joilla he saattoivat ostaa runsaan hehtaarin suuruisen peltoalueen, jota Pihlajaranta oli aikaisemmin vuokrannut.

Näin Pihlajarannan tilaan liitettiin aluetta myös Niemen puolelta rajaa.

Kun Pihlajarannan tilalla ei ollut sisareni jälkeen jatkajaa, viljely on vähitellen loppunut.

Nyt kun olemme Vuokon kanssa tehneet suurimmat työt Pohjanrannan suojelemiseksi ja kehittämiseksi, mieleemme on tullut mahdollisuus jatkaa tätä työtä lapsuudenkodissani Pihlajarannassa.

Vanhempani olivat aikanaan kaukonäköisiä siinäkin suhteessa, että sukupolvenvaihdokseen liittyneiden maakauppojen kauppakirjoihin sisältyy etuosto-oikeus. Niinpä meillä Vuokon kanssa on tämä oikeus Pihlajarannan kauppoihin sisältyneisiin kiinteistöihin ja niiden osiin. Vastaavasti Riitalla on tämä oikeus meille myytyyn kiinteistöön, Koivurantaan.

Allekirjoituksillamme me ostajat sitouduimme toteuttamaan myyjien esittämän toivomuksen, että jos myymme omistukseemme tulevaa tilaa tai sen osaa ulkopuoliselle, tarjoamme kohdetta ensin ostettavaksi toisillemme ja toistemme lapsille.

Vuokon kanssa emme kuitenkaan jääneet odottamaan, että Pihlajarannan kiinteistöt olisivat tulleet myytäviksi.

Viljelyn hiipuessa ja loputtua tuotantorakennukset ja ympäristö ovat vähitellen rappeutuneet. Viime vuosina on tilasta ja sen rakennuksista huolehtiminen ollut Riitalle raskas taakka.

Niinpä olemme tehneet Riitalle ja hänen lapsilleen ostotarjouksen Pihlajarannasta. Toivomme, että pääsemme sen pohjalta sopimukseen.

Pohjanrannan tapaan haluamme säilyttää myös Pihlajarannan rakennukset ja niiden kulttuuriympäristön.

Jos Pihlajaranta tulee omistukseemme, järjestämme sinne näyttelyn, jolla tilan kehitysvaiheita esitellään. Se olisi kunnianosoitus sekä vanhempiemme että sisareni ja hänen puolisonsa elämäntyölle.

x  x  x

Pohjanrannan ja Pihlajarannan historiaan voi tutustua myös julkaisemieni kirjojen välityksellä.

Vuonna 2009 julkaisin teoksen ”Eemeli Väyrysen vuosisata”. Se on nyt luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Kirjassa on runsaasti tietoa Pihlajarannasta.

Vuonna 2005 julkaisin teoksen ”Pohjanranta”. Se on kuunneltavissa äänikirjana kotisivuni kirja-arkistosta. Lähipäivinä se on tulossa kirja-arkistoon myös luettavaksi.

Kirjat ovat ostettavissa Pohjanrannan vastaanotosta ja tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.