Debattia ei Alpo Rusin kanssa juurikaan syntynyt – yhteisiäkin näkemyksiä silti löytyi

Viikko sitten maanantaina osallistuin yhdessä Alpo Rusin kanssa AlfaMedian tuottaman ”Dosentti Debatti” -ohjelmasarjaan kuuluvan keskustelun nauhoitukseen. Teemaksemme oli valittu ”Nato-Suomen tulevaisuus”. Ohjelma esitettiin eilen.

Valtaosassa ohjelmaa ei debattia meidän välillemme syntynyt. Puhuimme pääasiassa toistemme ohi.

Vasta lopussa päästiin keskustelemaan varsinaisesta teemastamme, Nato-Suomen tulevaisuudesta. Siitä syntyi debattia, jossa olimme hieman yllättäen paljolti yhtä mieltä.

x  x  x

Ohjelman juontaja Arto Luukkanen yritti kyllä alusta alkaen saada aikaan vieraiden välistä debattia.

Suurena vaikeutena oli, että keskustelijoiden tulkinnat viime vuosikymmenten tapahtumista poikkeavat voimakkaasti toisistaan.

Olemme molemmat tuoneet esille omat näkemyksemme myös viime aikoina julkaisemissamme kirjoissa, jotka olivat nähtävillä studion pöydällä.

Alpo Rusi on julkistanut äskettäin teoksensa ”Venäjää emme eristä”. Kirjan nimi ilmentää sen kriittisyyttä Suomen ja Venäjän suhteisiin Martti Ahtisaaren presidenttikauden loppupuolella.

Omat näkemykseni olen sisällyttänyt kirjoihini ”Sota vai rauha Suomelle?” ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”.

Alpo Rusin maailmankuvan mukaan Ukrainassa käytävään sotaan on päädytty Neuvostoliiton ja Venäjän sisäisen kehityksen väistämättömänä seurauksena. Nato-maiden ja muiden ulkovaltojen toiminnalla ei tämän näkemyksen mukaan ole ollut sanottavaa vaikutusta.

Oman käsitykseni mukaan Ukrainan sodan puhkeamiseen vaikuttivat ratkaisevalla tavalla sekä EU:n ja Naton että niiden jäsenvaltioiden toiminta.

Käännekohta oli Bukarestissa keväällä 2008 pidetty Naton huippukokous, jossa päätettiin ottaa sen jäseniksi Georgia ja Ukraina. Seuraavana kesänä Georgia aloitti sotilaallisen selkkauksen Venäjän kanssa. Vuonna 2014 Ukrainassa ajauduttiin sisällissotaan.

Vuoden 2008 syksyllä EU käynnisti Itäisen kumppanuuden ohjelman, jonka piiriin otettiin Venäjää lukuun ottamatta kaikki entiset neuvostotasavallat.

Itäisen kumppanuuden ohjelmaan sisältyneestä EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta syntyi kiista, joka johti Kiovassa vuonna 2014 länsimaiden tukemaan vallankaappaukseen.  Uudet vallanpitäjät päättivät hakea Ukrainalle Nato-jäsenyyttä ja poistivat venäjältä virallisen vähemmistökielen aseman.

Nämä ratkaisut johtivat siihen, että enemmistöltään venäjänkieliset Krimin niemimaa ja Donbassin alue irrottautuivat Ukrainasta.

Venäjä valtasi Krimin. Itä-Ukrainassa syttyi sisällissota, joka kärjistyi helmikuussa 2022 täysimittaiseksi sodaksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Tämän kaiken olen kirjoituksissani ja kirjoissani osoittanut ja dokumentein todistanut.

x  x  x

Kun ohjelman lopussa käsiteltiin Nato-Suomen tulevaisuutta, meidän näkemyksemme osittain yhtyivät.

Pahoittelin jälleen sitä, että Suomi on 1980-luvun loppupuolelta alkaen menettänyt itsenäisyyttään. Tämä on aiheuttanut meille myös valtavat taloudelliset vahingot.

Korostin, että Nato on puolustusliitto, jolla ei ole yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nato-Suomellakin pitää olla itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja, joka perustuu omiin arvoihimme ja omiin kansallisiin etuihimme.

Pahoittelin sitä, että Suomi on ajautunut reunavaltiopolitiikkaan ja tiiviiseen yhteistyöhön Baltian maiden ja Puolan kanssa. Esitin, että meidän tulisi palata läheiseen yhteistyöhön muiden Pohjoismaiden kanssa.

Alpo Rusi puolestaan kannatti tiivistä ulkopoliittista yhteistyötä sekä Pohjoismaiden että Baltian maiden kanssa.

Yhtä mieltä olimme siitä, että Euroopan maiden puolustusta tulee vahvistaa nimenomaan Naton puitteissa. Euroopan unionia ei pidä kehittää liittovaltioksi, jolla olisi sotilaallinen rooli.

Alpo Rusi ihmetteli Suomen innokkuutta kasvattaa sotilasmenojaan.

Yhdessä oudoksuimme sitä, että suomalaiset poliitikot ovat vastustaneet jopa Naton pääsihteerin Mark Rutten kannattamaa ehdotusta, että Suomen sotilasmenoihin laskettaisiin asevelvollisuusarmeijan tuoma tehokkuuslisä.

x  x  x

Suosittelen eilen esitetyn ohjelman katsomista AlfaMedian Permannosta.

Lisäksi suosittelen katsottaviksi AlfaMedian viime marraskuussa ja huhtikuussa tallentamat Markku Tenhusen tekemät haastattelut.

Kannattaa katsoa myös Juha Korhosen Mediamaailmalle toukokuussa tekemä haastatteluni.

Teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” (2022) ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” (2024) ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Ne voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.

Lisää tietoa löytyy kirjoituksistani, jotka ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta.