Millaista uutta maailmanjärjestystä Donald Trump pyrkii rakentamaan?
Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen monet asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että Donald Trump näyttää rikkovan vallitsevaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ilman, että sen tilalle olisi syntymässä uutta kestävää kokonaisuutta.
Kuitenkin aineksia uuden järjestyksen hahmottamiseen tarjoavat sekä kokemukset Trumpin ensimmäiseltä presidenttikaudelta että tiedot hänen uuden kautensa suunnitelmista.
x x x
On muistettava, että Donald Trumpin ensimmäisen kauden tavoitteisiin kuului globaalin valtapolitiikan ”Big Deal”.
Trump pyrki parantamaan suhteita Venäjään saadakseen sen kanssa aikaan yhteistyötä, jolla Kiinan kasvavaa kansainvälistä vaikutusvaltaa voitaisiin padota.
Euroopan osalta olisi palattu sen kaltaiseen laajaan yhteistyöhön, jota toteutettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä ”uudessa Euroopassa”. Tämä kehitys oli pysähtynyt, kun Euroopan unioni ja Nato olivat ryhtyneet eristämään Venäjää ja vetämään vaikutuspiiriinsä Varsovan liittoon kuuluneita maita ja jopa entisiä neuvostotasavaltoja.
Donald Trumpin strategia poikkesi ratkaisevalla tavalla Barack Obaman presidenttikauden politiikasta.
Obaman kaudella Venäjä-suhteet olivat perustuneet vastakkainasetteluun. Varsinkin varapresidentti Joe Bidenilla oli läheiset suhteet Ukrainaan, ja hänen pojallaan Hunter Bidenilla oli siellä liiketoimintaa.
Vuoden 2014 alussa Kiovassa toteutettiin vallankaappaus, joka johti siihen, että vaaleissa valittu presidentti Viktor Janukovitsh joutui lähtemään maanpakoon.
Uusi Ukrainan hallitus teki ensi töikseen kaksi kohtalokasta ratkaisua: venäjältä poistettiin virallisen vähemmistökielen asema ja päätettiin liittyä Naton jäseneksi.
Nämä päätökset johtivat siihen, että enemmistöltään venäjänkieliset Donbassin ja Krimin alueet irrottautuivat Ukrainasta.
Venäjä valtasi Krimin. Donbassin alueella syttyi verinen sisällissota.
Krimin valtauksen seurauksena Venäjälle asetettiin kansainvälisiä pakotteita. Myöhemmin niitä tiukennettiin kapinallisalueilla tapahtuneen matkustajalentokoneen alasampumisen vuoksi.
x x x
Tultuaan presidentiksi vuonna 2017 Donald Trump yritti lieventää Venäjään kohdistettuja pakotteita, mutta demokraatit kongressissa tämän estivät.
Jo hyvissä ajoin ennen uudelleen valintaansa Donald Trump ilmoitti presidentiksi tultuaan lopettavansa Ukrainan sodan. Tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa on jo vireillä.
Ukrainan sodan aikana Eurooppa ja maailma ovat olleet Joe Bidenin tavoitteiden mukaisesti jakautuneina kahtia yhtäältä Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen maiden kesken.
Sekä Yhdysvallat että EU-maat ovat asettaneet Venäjälle tiukkoja pakotteita.
Näistä lähtökohdista on Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden parantaminen hyvin vaikeaa. On kuitenkin ilmeistä, että Donald Trump tätä yrittää. Olisi Trumpin luonteen mukaista, että hän pyrkisi edelleen toteuttamaan ”Big Deal” –suunnitelmansa.
Valintansa jälkeen Donald Trump on kohahduttanut eri maiden poliitikkoja ja asiantuntijoita lausunnoilla, joissa ei näytä olevan kovin paljon realismia tai logiikkaa.
Donald Trump pyrkii vahvistamaan Yhdysvaltain ja koko Amerikan mantereen suvereniteettia samalla, kun hän patistelee Eurooppaakin itsenäistymään.
Esillä ovat olleet erityisesti Amerikan mantereeseen liittyvät asiat.
Trump haluaisi saada Yhdysvaltain hallintaan Panaman kanavan ja Grönlannin. Kanadaa on kovisteltu. Argentiinan presidentti on saanut erityistä myönteistä huomiota.
Meksikon lahden (Gulf of Mexico) nimi piti muuttaa. Siitä tulee ”Amerikan lahti” (Gulf of America).
On kysyttävä, liittyykö tähän Donald Trumpin politiikan kokonaisuuteen sekin, että hän on yhdessä Elon Muskin kanssa ryhtynyt näyttävästi tukemaan niitä eurooppalaisia poliitikkoja, jotka haluavat nopeasti lopettaa Ukrainan sodan ja parantaa maittensa suhteita Venäjään.
Voisiko tämäkin olla osa suunnitelmaa toteuttaa ”Big Deal” -hanke Yhdysvaltain ja koko Euroopan välillä?
x x x
Nämä Donald Trumpin avaukset ovat tuoneet mieleeni Paneurooppa-liikkeen ja sen esikuvana olleen Panamerikan Unionin (Pan-American Union).
Vuonna 1997 julkaisin kirjan, jonka nimi on ”Paneurooppa ja uusidealismi”. Se on tutkielma Richard Coudenhove-Kalergin filosofisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista.
Richard Coudenhove-Kalergin sukujuuret olivat Kreikassa ja Alankomaissa. Hänen äitinsä oli japanilainen. Tämä tausta vaikutti hänen ajatteluunsa ja toimintaansa.
Coudenhove-Kalergi oli filosofi, jonka kehittämä uusidealismi oli vaihtoehto materialistiselle arvomaailmalle. Hänen ajattelussaan kauneus oli maailmankaikkeuden johtava periaate, joka vaikutti myös ihmisten käyttäytymiseen ja ihmisyhteisöjen kehitykseen.
Uusidealismi ja kauneuden periaate vaikuttivat myös siihen, kuinka Coudenhove-Kalergi hahmotti kansainvälistä järjestelmää.
Vuonna 1926 Richard Coudenhove-Kalergi perusti Paneurooppa-liikkeen.
Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Eurooppaan oli syntynyt runsaasti uusia kansallisvaltioita. Paneurooppa-liike pyrki kehittämään yhteistyötä maanosan kaikkien demokraattisten valtioiden välille.
Oli kolme valtiota, joita ei aluksi kelpuutettu mukaan. Britannia oli maailmanvalta, jonka intressit olivat pääasiassa Euroopan ulkopuolella. Venäjä oli sosialismiin siirtyessään hylännyt demokratian. Turkkikin suljettiin aluksi ulkopuolelle, mutta Kemal Atatürkin toteuttamien uudistusten ansiosta se kelpuutettiin mukaan.
Paneurooppa-liike pyrki estämään uuden sodan syttymisen ennen muuta kehittämällä yhteistyötä Ranskan ja Saksan välillä. Toisen maailmansodan jälkeen se oli mukana yhdentymisratkaisuissa.
Paneurooppa-liike piti esikuvanaan Panamerikan Unionia. Se kannatti Euroopan kehittämistä itsenäisten kansankuntien liittona, konfederaationa, ja torjui ajatuksen federaatiosta, eurooppalaisesta liittovaltiosta.
Yhdistyneet Kansakunnat tuli Richard Coudenhove-Kalergin mukaan korvata maailmanyhteisöllä, jonka jäseninä eivät olisi valtiot, vaan valtioryhmät, kuten Paneurooppa.
x x x
Donald Trumpin toiminta ja hänen antamansa lausunnot viittaavat siihen, että hän pyrkisi rakentamaan samankaltaista maailmanjärjestystä, jota Paneurooppa-liike aikanaan tavoitteli.
Kansallisvaltioiden asema vahvistuisi.
Kansainvälinen järjestelmä perustuisi suuralueisiin, joita olisivat Panamerikka, Paneurooppa, Afrikka ja Aasian suuralueet. Niiden puitteissa itsenäiset kansakunnat olisivat tasavertaisessa yhteistyössä keskenään.
Suuralueiden muodostuminen voisi avata tietä YK:n ja ETY-järjestön uudistamiselle.
YK:n toiminta voisi rakentua ainakin osittain suuralueiden varaan. Tämä voisi luoda perustaa myös turvallisuusneuvoston uudistamiselle.
ETYK:in rakenne perustui alun perin kylmän sodan olosuhteisiin. Yhdysvallat tarvittiin mukaan Neuvostoliiton vastapuolena.
Nyt riittäisi, että Yhdysvallat olisi tarkkailijana paneurooppalaisessa yhteistyössä. Vastaavasti Euroopan maat voisivat olla tarkkailijoina Panamerikka-yhteistyössä.
ETY-järjestön ja Euroopan neuvoston pohjalle voitaisiin kehittää paneurooppalaisen yhteistyön rakenteet. Eurooppaan olisi luotava eriytyvän yhteistyön ja yhdentymisen kokonaisuus.
Tämänkaltaisiin keskusteluihin on varauduttava, jos ryhdytään rakentamaan sen kaltaista uutta maailmanjärjestystä, johon Donald Trump näyttää pyrkivän.
Suomella on avainasema sen vuoksi, että olemme tänä vuonna ETY-järjestön puheenjohtajamaa. Tuloksia voisi syntyä ehkä jo ensi vuonna, jolloin Paneurooppa-liike saavuttaa sadan vuoden iän.
x x x
Paavo Väyrysen teos ”Paneurooppa ja uusidealismi” on luettavissa hänen kotisivunsa kirja-arkistosta (paavovayrynen.fi).