Suomen tulee selkiyttää turvallisuuspoliittista linjaansa

Euroopan parlamentissa valmistellaan parhaillaan ulkoasiainvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteistyönä raporttia Euroopan unionin kokonaisvaltaisesta arktisesta politiikasta. Luonnos keskittyy Arktisen neuvoston puitteissa harjoitettavaan yhteistyöhön. Aion tehdä muutosehdotuksia, joilla mukaan otetaan laajasti myös Barentsin neuvoston ja Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa harjoitettava yhteistyö.

 Raporttiluonnoksessa tuodaan esiin Venäjän lisääntynyt sotilaallinen toimeliaisuus arktisilla alueilla, mutta Naton ja Yhdysvaltain toimintaa ei mainita ollenkaan. Molemmat on otettava mukaan tai maininta Venäjän aktiivisuudesta on poistettava.

Venäjän ja länsimaiden välisen jännityksen lisääntyminen ei ole toistaiseksi vaikeuttanut arktista yhteistyötä. On pidettävä huoli siitä, että tämä hyvä tilanne voidaan säilyttää. 

Suomenkin julkisessa sanassa on kiinnitetty paljon huomiota Venäjän sotilaalliseen toimeliaisuuteen Itämeren piirissä ja arktisilla alueilla. Sotaharjoitukset ja joukkojen uudelleen sijoittamiset on usein tulkittu uhkaaviksi, vaikka harjoitukset on järjestetty Venäjän omalla valtioalueella tai kansainvälisillä merialueilla ja ilmatilassa.

Suomessakin julkinen sana on ollut vähemmän kiinnostunut Yhdysvaltain ja Naton toimeliaisuudesta meidän lähialueillamme. Niiden harjoitustoiminta Baltian maissa, Norjassa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla on ollut vilkasta. Baltian maihin on sijoitettu Nato-maiden joukkoja, mikä rikkoo ainakin niiden sopimusten henkeä, jotka tehtiin Naton ja Venäjän välillä siinä vaiheessa kun nämä maat tulivat sotilasliiton jäseniksi. Natohan sitoutui silloin siihen, ettei Baltian maihin sijoiteta sen tukikohtia. Kun joukkoja kierrätetään, voidaan sanoa, että muodollisesti sopimuksia ei rikota.  

Nyt Norjan osalta turvaudutaan samankaltaiseen tulkintaan. Norja on koko Nato-jäsenyytensä ajan korostanut, ettei se ota rauhan aikana alueelleen vieraiden maiden joukkoja eikä ydinaseita. Tällä viikolla kuitenkin ilmoitettiin, että Yhdysvallat sijoittaa norjaan runsaat 300 sotilasta. Norjan hallitus on tästä ilmeisen kiusaantunut ja oppositiopuolueiden keskuudesta on kuultu äänekästä vastustusta. Norjan hallitus on selittänyt, ettei linja ole muuttunut, koska joukoille ei rakenneta pysyvää tukikohtaa ja koska niitä kierrätetään. 

Norjan tapahtumat nostavat väistämättä esiin Suomen tilanteen. Suomella on Naton kanssa isäntämaasopimus, jota on tulkittu jopa niin, että sitä voitaisiin soveltaa ilman Suomen hallituksen lupaa. Kun Yhdysvaltain maa-, meri- ja ilmavoimat tulivat harjoittelemaan Suomeen, syntyi epäselvyyttä siitä, oliko Suomi esittänyt kutsun vai oliko Yhdysvallat kutsunut itse itsensä.

Suomen tulee selkiyttää turvallisuuspoliittista linjaansa. Suomen tulee harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa ja tehdä selväksi se, että pyrimme pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella. On tehtävä selväksi myös se, että vieraiden maiden joukot eivät voi harjoitella eivätkä toimia Suomen valtioalueella muutoin kuin meidän omasta tahdostamme.

Julkinen turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut etenkin viimeisen runsaan vuoden ajan hyvin omituista. Venäjän muodostamaa sotilaallista uhkaa on paisuteltu. On väitetty, että Suomi ja Ruotsi eivät voisi pysyttäytyä lähialueilla mahdollisesti syntyvien sotilaallisten selkkausten ulkopuolella. Totta kai voivat.

Tilanne olisi toinen, jos Suomi ja Ruotsi liittoutuisivat. Silloin Venäjä mahdollisessa kriisitilanteessa iskisi ensimmäiseksi näihin maihin, koska se kokisi, että sen strategisesti tärkeimpiä kohteita uhattaisiin juuri näiden maiden alueelta ja kautta. Jos Suomi ja Ruotsi sen sijaan ovat aidosti liittoutumattomia maita ja jos niillä on vahva itsenäinen puolustus, Venäjän ei kannata käyttää sotilaallista voimaa niitä kohtaan.

Nato-maat puolestaan mielellään vetäisivät Suomen ja Ruotsin osallisiksi sotilaallisiin selkkauksiin. Niiden edun mukaista on vetää Suomea ja Ruotsia mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön ja myös nakertaa niiden liittoutumattomuuden uskottavuutta.

Linjaa on siis syytä selkiinnyttää.