15
elo
2016
4

Malmin lentokenttä on säilytettävä

Allekirjoitin juuri kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämiseksi (Lex Malmi). Suosittelen muillekin.

Pyrkimys lakkauttaa Malmin lentokenttä liittyy keskittävään metropolipolitiikkaan, jonka puitteissa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asukaslukua pyritään kasvattamaan keinotekoisesti jopa yli puolella miljoonalla. Lentokentän alueelle pyritään saamaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita.

Olen seurannut läheltä metropolipolitiikan mielettömyyttä.

Matti Vanhasen toisessa hallituksessa vastustin pakkopäätöstä, jolla osa Sipoon kunnasta liitettiin Helsinkiin. Suunnitelman mukaan sinne pitäisi rakentaa asunnot 75 000 asukkaalle. Alueelle rakennettaisiin metrolinja, johon valtiota pyydetään maksumieheksi. Juuri julkisuudessa esitettyjen tietojen, mukaan alueen suunnittelu on edennyt hitaasti. Tästä hankkeesta, ehkä lopulta luovutaan.

Kuuluin liikennepolitiikkaa käsitelleeseen ministerityöryhmään.

Kannatin rautatieyhteyden rakentamista Helsinki-Vantaan lentokentälle, mutta vastustin kehäradan rakentamista. Pidin sitä kalliina virheinvestointina. Valtio on maksanut pääosan kustannuksista, kaiketi lähes 600 miljoonaa euroa. Vantaan kannettavaksi jäänyt osuus on raunioittanut kaupungin talouden.

Hyväksyin Länsimetron tukemisen valtion varoista, mutta ajoin läpi päätöksen, jolla valtion rahoitusosuudelle asetettiin euromääräinen katto. Ihmettelin kovasti sitä, että Jyrki Katainen valtiovarainministerinä vaati ja sai siihen indeksikorotuksen. Onneksi katto asetettiin. Ilman sitä valtion rahoitusosuus olisi kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla. Nyt kustannusten lisäys jää Helsingin ja Espoon veronmaksajien kannettavaksi.

Nykyinen hallitus on jatkanut järjetöntä metropolipolitiikkaa. Siihen kuuluu valtion varojen käyttäminen mm. Raide-Jokerin rahoittamiseen, Länsimetron jatkamiseen, Pisara-radan rakentamiseen sekä Tallinnaan rakennettavan junatunnelin ja Helsinki-Turku oikoradan suunnittelemiseen.

Väestön keskittämisestä pääkaupunkiseudulle kärsivät kaikki suomalaiset. Aluekehitys on nollasummapeliä. Pääkaupunkiseudun väestönlisäys johtaa vastaavaan väestökatoon maakuntakaupungeissa ja maaseudulla – ellei sitten ajatella, että pääkaupunkiseudulle muuttaa satoja tuhansia ulkomaalaisia.

Keskittymisestä kärsivät ennen muuta pienituloiset ihmiset, joiden elinkustannukset kasvavat, elinympäristö heikkenee ja palvelut huononevat. Hyödyn korjaavat rakennusliikkeet ja muu liike-elämä.

Maakunnissa muuttoliike johtaa palvelujen heikkenemiseen, työpaikkojen vähenemiseen ja asuntojen arvon romahtamiseen.

Minulla on Malmin lentokenttään myös henkilökohtainen suhde. Pohjanrannan päärakennuksen suunnitteli Onni Ermala, jonka käsialaa ovat myös Malmin lentokonehallit. On syytä epäillä, että hän suunnitteli myös terminaalin, mutta se tuli arkkitehtitoimiston vetäjien nimiin.

Onni Ermala on Suomen arkkitehtuurin merkkihenkilö. Hän oli käynyt vain Viipurin piirustuskoulun, mutta oli niin taitava suunnittelija, että voitti useita arkkitehtikilpailuja. Hän on ainoa, jolle on annettu erivapaus käyttää arkkitehdin titteliä ja hakea arkkitehdin virkoja.

Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelemiseen liittyvät siis myös painavat kulttuurihistorialliset perusteet.

Ensi sijassa kysymys on kuitenkin siitä, että kenttää tarvitaan koko maan ilmailuliikenteen tarpeisiin. Siksi on paikallaan, että kentän suojelemiseksi on tehty kansalaisaloite. Sitä on tuettava.