10
maalis
2016
61

Puheeni puhemiehelle

Arvoisa puhemies.

Luovutan Teille kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Kiitän kaikkia niitä 53 425 suomalaista, joiden tuella aloite saadaan nyt eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloitteen tekeminen oli välttämätöntä sen vuoksi, että Suomen jäsenyyttä euroalueessa ei ollut mahdollista saada muutoin eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä osoittaa suuria puutteita edustuksellisessa demokratiassa.

Kansan keskuudessa Suomen eroamisella euroalueesta on laajaa kannatusta. Kansanäänestystä kannattaa noin puolet suomalaisista. Eduskuntavaalien edellä yli neljännes nykyisistä kansanedustajista ilmoitti Ylen vaalikoneessa katsovansa, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Eduskunnassa asiasta ei kuitenkaan ole edes keskusteltu.

Kansalaisaloite tähtää siihen, että Suomi eroaisi euroalueesta. Jos eduskunta yhtyy aloitteeseen, se kehottaa hallitusta valmistelemaan lain kansanäänestyksen järjestämiseksi. Kun Suomi on euroalueessa, ainoa mielekäs kansanäänestyksen aihe voi olla eroaminen siitä.

Hallituksella on käytettävissään toinenkin ja nopeampi tapa tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Kun euroalueeseen liityttiin ilman kansanäänestystä ja vain tiedonantomenettelyä käyttäen, siitä voidaan samalla tavalla myös erota.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestä euroalueessa, kuten vertailu Ruotsiin havainnollisesti osoittaa. Vuoden 2008 jälkeen Ruotsin kansantalous on kasvanut yli 8 prosentilla ja Suomen pienentynyt 6 prosentilla. Tämä johtuu pääosin Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Suomi on myös joutunut tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.

Nyt jäsenyytemme euroalueessa estää taloutemme tervehtymistä. Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa sellaista sisäistä devalvaatiota, jonka avulla taloutemme lähtisi ripeään kasvuun.

Vireillä oleva kilpailukykysopimus kohentaa vain vähän ja hyvin hitaasti avoimen sektorin kilpailukykyä. Sopimus hyödyttää pääosin suljetun sektorin ja lähinnä palvelualojen yrityksiä. Ne eivät kuitenkaan palkkaa kovin paljon lisää väkeä, kun tuotteiden menekki ei heikon kotimaisen kysynnän vuoksi kasva.

Kilpailukykysopimuksen lisäksi talouttamme on tervehdytettävä irrottautumalla euroalueesta ja siirtymällä omaan kelluvaan valuuttaan. Tällöin kilpailukykymme palautuu nopeasti, vientimme ja koko kansantaloutemme alkavat kasvaa ja kansalaisten elintaso kohota. Julkisen talouden kipeimmistä leikkauksista voidaan luopua.

Useimmat ekonomistit myöntävät jo, että Suomen liittyminen euroalueeseen oli paha virhe ja että meidän olisi ollut ja olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Viime aikoina onkin keskusteltu lähinnä siitä, voidaanko euroalueesta erota.

Vastaus on mielestämme selvä. Euroalueesta voidaan erota ja se on Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnallemme paljon parempi vaihtoehto kuin jatkaminen euroalueessa.

Toinen painava peruste euroalueesta eroamiselle on, että sitä ollaan kehittämässä yhteisvastuulliseksi velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Niin sanottu viiden presidentin suunnitelma aiotaan ajaa ja se ajetaan läpi.

Jos Suomi pysyttäytyy euroalueessa, menetämme lopunkin taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyytemme. Ero muihin Pohjoismaihin nähden kasvaa.

Toivomme, että eduskunta paneutuu koko laajuudessaan niihin vaikutuksiin, joita jäsenyydellämme euroalueessa on ollut ja on taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseemme. Vielä tärkeämpää on paneutua siihen mitä vaikutuksia jäsenyydellä on taloutemme ja yhteiskuntamme tulevaan kehitykseen ja meidän mahdollisuuksiimme vaikuttaa kansamme hyvinvointiin.

Itsenäisenä kansakuntana selviydymme tulevaisuuden haasteistamme varmasti parhaimmin.