”Vaarallinen naapuri”
Suomalainen huippudiplomaatti Max Jakobson käytti joskus kylmän sodan kaudella vahvaa retoriikkaa puhumalla siitä, että Suomella on vaarallinen naapuri – Ruotsi.
Jakobson muistaakseni tarkoitti sitä, että Ruotsin vahva talouskasvu ja sen synnyttämä vetovoima ovat uhka Suomen menestykselle. Meidän tuli saada oma taloutemme kuntoon ja kuroa umpeen maiden välinen elintasokuilu.
Nytkin Ruotsi on meille vaarallinen naapuri Jakobsonin tarkoittamassa mielessä. Vuoden 2008 jälkeen Ruotsin talous on kasvanut 8 prosentilla ja Suomen supistunut 6 prosentilla.
Ruotsilla on oma valuutta ja vahva kilpailukyky. Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa. Nyt meidän kustannus- ja hintatasomme liian korkea. Ruotsin teollisuusyritykset ovat vallanneet ja valtaavat markkinoita suomalaisilta.
Suomen on päästävä nopeasti kasvu-uralle. Se on mahdollista kun irrottaudumme euroalueesta ja ryhdymme toteuttamaan samankaltaista talouspolitiikkaa kuin Ruotsi.
Nyt Ruotsi on osoittautunut vaaralliseksi naapuriksi myös maahanmuuttopolitiikassa.
Ruotsilla on ollut kokonaan toinen asema ja linja kuin Suomella. Se on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa saadakseen lisää työvoimaa. Suomi on puolestaan kärsinyt suurtyöttömyydestä ja menettänyt väkeään erityisesti Ruotsiin.
Pakolaispolitiikassa Suomi on täyttänyt tunnollisesti kansainvälisen vastuunsa turvapaikkoja ja oleskelulupia myöntämällä. Meillä on ollut yksi suhteellisesti suurimmista pakolaiskiintiöistä. Turvapaikanhakijoita on ollut melko vähän, kun olemme kaukana maahanmuuttajien kulkureiteiltä.
Tämän vuoden eurooppalaisen maahanmuutokriisin yhteydessä Ruotsi vei oman linjansa äärimmäisyyksiin. Maahantulijoiden määrä ylitti lopulta senkin sietokyvyn. Osa ohjattiin Suomeen, ja nyt Ruotsi ehdottaa, että sinne tulleita ryhdyttäisiin siirtämään muihin EU-maihin.
Jos Ruotsi olisi toiminut vastuuntuntoisesti ja ajatellut myös naapurimaan asemaa, sen olisi tullut Saksan ja Itävallan tapaan palauttaa rajatarkastukset. Tällöin se olisi joutunut ottamaan vastaan vain turvapaikkaa hakevat. Muut olisi tullut palauttaa rajalta.
Suomelle turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu aiheuttaa suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Toinen naapurimme Venäjä on toiminut toisin. Se olisi voinut helpottaa omaa pakolaistilannettaan avaamalla rajat EU-maiden suuntaan. Näin ei ole tapahtunut.
Myös maahanmuutto-ongelma on syy, jonka vuoksi Suomen hallituksen kannattaisi parantaa suhteitaan Venäjään. Sanomme molemmin puolin diplomaattista kohteliaisuutta noudattaen, että suhteet ovat kunnossa. Oikeampaa olisi todeta, että yhteydenpitoa ja suhteita ei sanottavasti ole.
Nyt Ruotsi saattaa olla kehittymässä vaaralliseksi naapuriksemme myös sotilaallista turvallisuutta ajatellen.
Ruotsi on ollut meille turvallinen naapuri. Puolueettomuuspolitiikkansa ansiosta Ruotsi on pysynyt sotien ulkopuolella yli 200 vuoden ajan. Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on ylläpitänyt vakaita oloja Pohjolassa. Se on ollut selkänoja, johon Suomen puolueettomuuspolitiikka on voinut nojautua.
Nyt Nato-mielinen trollipropaganda on saanut Ruotsin Keskustapuolueen ja kristillisdemokraatit siirtymään jäsenyyden vastustajien joukosta sen kannattajiin. Tällä ei ole käytännön merkitystä, sillä vasemmistopuolueet, vihreät ja ruotsidemokraatit ovat vastaan. Lisäksi Ruotsissa korostetaan turvallisuuspoliittisen konsensuksen merkitystä ja painotetaan, että päätökset tulee tehdä yhdessä Suomen kanssa.
Ruotsin kehityksellä on kuitenkin ollut jonkinlainen merkitys Suomessa käytävään Nato-keskusteluun. Trollitehtaat ovat aktivoituneet.
Jos Ruotsi kääntyisi Nato-jäsenyyden kannalle, Suomen asema muuttuisi tukalaksi. Sotilaallinen liittoutuminen olisi paha virhe molemmille maille.
Venäjän Lähi-idässä toteuttamat sotatoimet osoittavat, että sen käytössä on huipputeknologiaa, jota tarvittaessa voitaisiin käyttää muuallakin.
Jotkut katsovat, että Nato-jäsenyys antaisi meille turvaa Venäjää vastaan. Paras turva kuitenkin on, että Suomella ja Ruotsilla on itsenäinen puolustus, emmekä anna aluettamme käytettäväksi vihollisuuksiin Venäjää vastaan.
Sotilaallisen selkkauksen yhteydessä Venäjä voisi helposti tuhota ballistisilla ja risteilyohjuksillaan sellaiset Suomessa ja Ruotsissa olevat sotilaalliset kohteet, joiden se katsoisi uhkaavan omaa turvallisuuttaan. Olisimme ensimmäisiä iskujen kohteita, kun olemme Venäjän strategisesti tärkeiden alueiden läheisyydessä.
Pysytään siis sotilasliittojen ulkopuolella, kehitetään keskinäistä ja muuta pohjoismaista yhteistyötä sekä harjoitetaan yhteistyötä myös EU:n puitteissa ja Naton kanssa. Pidetään lisäksi kumpikin yllä mahdollisimman hyvää sotilaallista suorituskykyä.
Ja ennen muuta: toimitaan aktiivisesti vakauden ja rauhallisten olojen edistämiseksi Itämeren alueella ja koko Pohjois-Euroopassa.
