12
kesä
2015
6

Ilonaiheita ja pettymyksiä

Hallitusratkaisun jälkeen sain runsaasti viestejä kannattajiltani, jotka olivat pettyneitä siihen, että en päässyt mukaan muodostettavaan hallitukseen.

Euroopan parlamentissa kohtasin iloisia ilmeitä. Tyytyväisin kaikista oli Sloveniaa edustava Ivo Vajgl, jonka kanssa olen päässyt hyvään yhteistyöhön. Vajgl on 1990-luvulla ollut maansa suurlähettiläänä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Hän on toiminut myös maansa ulkoministerinä.

Ulkopolitiikassa ALDE-ryhmä on jakautunut. Ryhmäämme kuuluu mm. yksi vahvimmin Venäjä -vastaisista parlamentin jäsenistä, liettualainen Petras Austrevicius, joka hänkin on työskennellyt maansa suurlähettiläänä Suomessa. Yhdessä Ivo Vajglin ja muutaman muun jäsenen kanssa olemme pyrkineet tasapainottamaan ryhmämme kannanottoja.

Tällä viikolla äänestettiin liettualaisen Gabrielius Landsbergisin valmistelemasta mietinnöstä, jossa käsiteltiin EU:n ja Venäjän välisten suhteiden tilaa. Mietinnön laatija on oikeistoryhmä PPE:n jäsen. Hän on Liettuan entisen presidentin Vitautas Landsbergisin pojanpoika. Isoisä oli yksi maansa ensimmäisistä edustajista Euroopan parlamentissa.

Venäjä -raportti on hyvin yksipuolinen, vaikka sitä voitiin ryhmien välisissä neuvotteluissa hieman parantaa. Tässä tärkeän panoksen antoi Liisa Jaakonsaari, joka toimi sosialistiryhmän puolesta varjoesittelijänä.

Omassa puheenvuorossani esitin, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden parantaminen tulisi aloittaa hakemalla rauhanomainen ratkaisu Ukrainan kriisiin. Minskin kakkossopimus pitää toteuttaa. Tässä Venäjällä on omalta puoleltaan ratkaiseva asema.

Toisaalta EU:n pitää vaikuttaa siihen, että Ukraina täyttää oman osansa sopimuksesta. Sen tulee mm. saattaa vuoden loppuun mennessä voimaan uusi perustuslaki, joka perustuu vallan alueelliseen hajauttamiseen. On myös säädettävä pysyvä laki separatistien hallussa olevien alueiden erityisasemasta.

Ukrainan puolella halukkuus sopimuksen täyttämiseen näyttää olevan vähäistä. Viime viikolla Brysselissä oli tapaaminen, jossa oli mukana useita vaikutusvaltaisia ukrainalaisia. Joukossa oli mm. presidentti Petro Poroshenkon neuvonantaja. Vieraat ilmaisivat enemmän tai vähemmän painokkaasti vastustuksensa Minskin sopimukselle.

Tämän vuoden lopulla syntyy vaarallinen tilanne, jos Minskin sopimusta ei kyetä toteuttamaan. On tarjolla vaara, että osapuolet syyttävät tästä toisiaan, ja vihollisuudet saattavat puhjeta uudelleen.

Kun hallitusratkaisu oli syntynyt, totesin vaatimattomaan tyyliini, että minun jäämiseni hallituksen ulkopuolelle oli tappio Suomen ulkopolitiikalle, mutta voitto näyttämötaiteelle.

Vielä silloin uskoin, että saisimme uuden historiallisen näytelmäni esityskuntoon jo tänä kesänä. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että minusta riippumattomista syistä sen ensi-ilta siirtyy ensi kesään. Pahoittelen tätä aiheuttamaamme pettymystä, mutta lohdutuksena voin todeta, että sitä suurempi on aihe iloon ensi kesänä.

Paavo Väyrynen

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava
Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen euroeroa?
Onko komissiolla B-suunnitelmaa TTIP-sopimuksen kariutumisen varalle?
Keskustelu Suomen EU-erosta vie harhaan