”Erillistä” Nato-selvitystä ei ole mahdollista tehdä
Johtavat poliitikot ottivat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan eilen järjestämässä tilaisuudessa kantaa siihen, tulisiko ensi vaalikaudella tehdä erillinen selvitys Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista.
Ylen antamien tietojen mukaan vain SDP:n Erkki Tuomioja ja Vasemmistoliiton Annika Lapintie olivat sitä mieltä, ettei erillistä selvitystä tule tehdä. Ulkoministeri Tuomioja korosti, että selvitys voidaan tehdä ensi vaalikaudella turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Tuomioja on oikeassa. Itse asiassa ”erillistä” Nato-selvitystä ei ole mahdollista tehdä. Jotta mahdollisen jäsenyyden etuja ja haittoja voitaisiin punnita, sitä on tarkasteltava turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön näkökulmasta, kuten turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laatimisen yhteydessä tehdään.
Ennen muuta on selvitettävä Yhdysvaltain ja Venäjän geopoliittisia tavoitteita ja toimintaa. Nato on ennen muuta Yhdysvaltain geopolitiikan väline. Joissakin tapauksissa se katsoo Naton edistävän tavoitteitaan, toisissa tilanteissa se toimii Naton ulkopuolella.
Viime aikoina Naton jäsenmaiden näkemykset ja tavoitteet ovat poikenneet jyrkästi toisistaan. Saksa ja Ranska ovat hakeneet rauhanomaista ratkaisua Ukrainan kriisiin, kun taas Yhdysvallat on valmistellut aseiden toimittamista Kiovan hallitukselle. Nato-maista Puola ja Liettua ovat jo asetoimituksiin ryhtyneet. Euroopan ja Yhdysvaltain edut ovat ristiriidassa keskenään, kuten Ranskan entinen ja kenties tuleva presidentti Nicolas Sarkozy on todennut.
Saksalaislehtien mukaan vuosi sitten EU:lle haistatellut apulaisulkoministeri Victoria Nuland antoi Münchenin huippukokouksen yhteydessä maansa diplomaateille ja senaattoreille ohjeita taistella niitä eurooppalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet asetoimituksia Ukrainaan. Liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Francois Hollanden tapaamista presidentti Putinin kanssa hän oli luonnehtinut Moskovan hevonpaskaksi.
Ukrainassa näyttää muuten olevan alkamassa sisäinen välienselvittely. ”Oikea sektori” järjesti eilen Kiovassa mielenosoituksen, jossa maan johtoa arvosteltiin siitä, että se on pettänyt vallankumouksen ja luopunut Ukrainan intresseistä. Suomessa tätä mielenosoitusta ei havaintojeni mukaan uutisoitu.
Toisaalta presidentti Petro Poroshenkoa arvostellaan ankarasti siitä, että suuri joukko ukrainalaissotilaita menehtyi Debaltsevessa, kun heille ei annettu lupaa antautua ilman taistelua.
Ukrainan kriisi osoittaa, että Nato-selvitys on ankkuroitava tiukasti laajempaan geopoliittiseen tarkasteluun.
Käsittelen tätä aihepiiriä myös huomenna Suomenmaa-lehdessä julkaistavassa kolumnissani.
Paavo Väyrynen
