24
helmi
2015
13

Eurooppalaiseen vakauspolitiikkaan

Kun sanomme Sauli Niinistön tapaan, että kuulumme länteen, olisi hyvä määritellä, mitä tällä tarkoitamme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat lähellä toisiaan, mutta niillä on myös erilaisia etuja, arvoja ja tavoitteita. EU:n jäsenmaidenkin välillä on suuria näkemyseroja.

Edellisen hallituksen kehitysministerinä tein aloitteen EU:n ja Yhdysvaltain välisen kestävän kehityksen kumppanuuden aikaansaamiseksi. Kehityspolitiikan alalla meillä on hyvin samanlaiset arvot, tavoitteet ja toimintatavat. Tästä syystä kumppanuudesta voitiin sopia nopeasti ja yhteistyö tuottaa hyviä tuloksia.

Kauppaministerinä en pitänyt viisaana neuvottelujen käynnistämistä EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta. Tällä alalla meillä on eturistiriitoja, ja sääntelyjärjestelmät ovat erilaiset. Siksi TTIP -neuvottelut saattavat epäonnistua.

Suurimmat ongelmat liittyvät turvallisuuspolitiikkaan. Yhdysvallat on maailman ainoa sotilaallinen suurvalta. Kuten muutkin suurvallat kautta aikojen, Yhdysvallat pyrkii laajentamaan omaa vaikutuspiiriään.

Ukraina oli äärimmilleen kahtia jakautunut maa, jolle olisi pitänyt suoda mahdollisuus itsenäiseen asemaan ja hyvään yhteistyöhön sekä Venäjän että länsimaiden kanssa. Ukraina joutui kuitenkin suurvaltojen välisten eturistiriitojen rikki repimäksi. Syttyi sisällissota ja lopulta kansainvälinen kriisi.

Venäjä on räikeästi rikkonut kansainvälistä oikeutta Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Länsi teki pahimmat virheensä jo ennen sisällissodan puhkeamista.

Yhdysvallat on puuttunut hyvin aktiivisesti Ukrainan tapahtumiin. Tätä osoittavat erityisesti apulaisulkoministeri Victoria Nulandin toiminnasta kertovat uutiset. Äskettäin hän ideologisoi kriisin sanomalla, että ”Ukrainan etulinja vapauden puolesta on myös meidän etulinjamme”.

Pakotepolitiikkaakin Yhdysvallat on johtanut. Se vaikutti taustalla myös ristiriitoja aiheuttaneiden EU:n viimeisimpien pakotteiden ajoitukseen ja sisältöön.

Nyt Yhdysvallat suunnittelee sotamateriaalin ennakkovarastointia entisiin neuvostotasavaltoihin ja aseiden toimittamista Ukrainalle.

Yhdysvallat ei kärsi mitenkään Ukrainan kriisin seurauksista. Eurooppaa pakotepolitiikka on sen sijaan vahingoittanut. Myös Ukrainan raskas taloudellinen avustaminen uhkaa jäädä EU:n vastuulle.

Vielä suuremmat saattavat olla Euroopan pitkäaikaiset strategiset menetykset. EU:lle yhteistyö Venäjän kanssa on merkittävä etu globaalissa kilpailussa Kiinan, Intian – ja Yhdysvaltain kanssa.

Laajemmassa katsannossa Euroopan unionin ja Venäjän välirikko vaarantaa kuitenkin myös elintärkeitä Yhdysvaltain etuja. Se saattaa nimittäin ajaa Venäjän entistä tiiviimpään yhteistyöhön Kiinan, Intian ja muiden BRICS-maiden kanssa.

Euroopan unionin tulee ottaa aloite käsiinsä poliittisen ratkaisun löytämiseksi Ukrainan kriisiin. Tässä tarvitaan sekä eurooppalaista vakauspolitiikkaa ja transatlanttista solidaarisuutta sekä viisasta yhteistä globaalistrategiaa.

Paavo Väyrynen