7
touko
2013
0

Ulkoasiainvaliokunta oli varomaton

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on laatinut mietinnön valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.

Mietintöön sisältyy kappale, josta on syntynyt julkinen kohu:

”Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallista identiteettiä ja omaa puolustuskykyä korostava politiikka on edelleen yleistä, vaikka sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tähän tosiasiaan liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen verkottumisen tarve ja toisaalta turvallisuuspolitiikkaan oleellisesti kuuluva kansallisen riippumattomuuden korostaminen. Selonteon puutteena voi pitää sitä, ettei kansainvälisen verkottumisen ja kansallisen riippumattomuuden välistä kysymystä ole analysoitu riittävästi. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti vahvistamaan verkottumista niin, että voimme turvata niin rauhanaikana kuin kriisitilanteessa kokonaisturvallisuuden ja puolustuksen tarvitsemat voimavarat tarvittaessa kansainvälisen yhteistoiminnan kautta.”

Muotoilu on varomaton. En usko, että valiokunta olisi halunnut muuttaa tulkintaa Suomen kansainvälisestä asemasta.

Valiokunta lainaa mietinnössään asiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan ”sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen … ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista. Seuraavassa virkkeessä todetaan, että ”asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tähän tosiasiaan liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen verkottumisen tarve”. Lopuksi valiokunta katsoo, että Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti vahvistamaan omaa verkottumistaan.

Ulkoasiainvaliokunta ei siis itse ota kantaa sotilaallisen liittoutumattomuuden toteuttamiseen, vaan nämä kannanotot sijoittuvat selostukseen joidenkin asiantuntijoiden antamista lausunnoista. Verkottuminen on eri asia kuin liittoutuminen.

Muotoilu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on varomaton sen vuoksi, että se voidaan tulkita ja on tulkittu valiokunnan mielipiteeksi. Jopa valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini on lausunnoillaan vahvistanut tätä käsitystä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitteiden suhteen pitää olla tarkka.

Suomen liittoutumista ajaneet ovat jo parin vuosikymmenen ajan pyrkineet muuttamaan ulkopolitiikan käsitteistöä.

Ensin käytöstä haluttiin poistaa puolueettomuuden käsite, vaikka se tarkoittaa samaa kuin sotilaallinen liittoutumattomuus. Englannin ja venäjän kielissä näillä sanoilla ei ole eroa. EU:ssakin puhutaan puolueettomista jäsenmaista. Edellisen hallituksen ulkoministerillä Alexander Stubbilla oli epätoivoinen tehtävä, kun hän yritti opettaa sekä Venäjän että länsimaiden kollegoilleen, ettei Suomi ole puolueeton maa.

Paavo Lipponen yritti pääministerikaudellaan todistella, ettei Suomi ole enää liittoutumaton, kun olemme EU:n jäsenmaa. Kuitenkaan EU ei ole sotilasliitto, eikä siitä taida federalistien ponnisteluista huolimatta sellaista tullakaan.

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön uitetut muotoilut liittyvät samaan sarjaan. Liittoutumattomuudesta on helpompi luopua, kun ensin todistellaan, ettei Suomi itse asiassa enää olekaan liittoutumaton maa.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Studiossa oli 40 prosentin demokratiavaje
Vielä ehtii
Takarivistä etulinjaan?